Siirry sisältöön
Etusivu Osaaminen ja vetovoima SKOL osaamistarveselvitys

SKOL osaamistarveselvitys

Päivitetty 16.09.2024 klo 16:45

Suunnittelu- ja konsultointiala työllistää Suomessa noin 55 000 henkilöä. Alan etujärjestön SKOL ry:n teettämässä osaamisselvityksessä tarkastellaan tekniikan aloihin liittyviä korkeakoulutuksen koulutusmääriä ja yritysten määrällisiä ja laadullisia osaamistarpeita tilastojen, aiempien selvitysten ja yrityshaastattelujen kautta.

Korkeakoulutetuista 200 osaajan vuosittainen vaje

Niin tekniikan alan korkeakoulujen aloituspaikkojen kuin hakijoiden määrät ovat olleet viime vuosina kasvussa. Vuonna 2023 tekniikan aloilla oli yhteensä noin 20 000 aloituspaikkaa, joihin oli yli 44 000 ensisijaista hakijaa.

Suunnittelu- ja konsultointialan työllisten keskimääräisen osaajavajeen on arvioitu kasvavan vuosittain lähes 200 osaajalla seuraavien viiden vuoden aikana (2025–2029) ennen suunnan kääntymistä. Selvityksen ennusteen mukaan alan työllisten tarve indikoi pahimmillaan jopa 1 000 työntekijän hetkellistä osaajavajetta.

Osaajavajeen ennustetaan kohdistuvan erityisesti rakennus- ja yhdyskuntatekniikan, sähkö- ja automaatiotekniikan sekä konetekniikan aloille. Todellisuudessa useita tehtäviä voidaan kuitenkin toteuttaa eri koulutustaustoilla.

Vihreä siirtymä ja kansainvälistyminen muovaavat osaamistarpeita

Muuttuva toimintaympäristö edellyttää entistä laajempaa ja poikkitieteellistä osaamista asiakastarpeisiin vastaamiseksi. Työntekijöiltä kaivataan kokonaisvaltaista näkökulmaa sekä kykyä erikoistumiseen, erityisesti tekoälyn ja digitalisaation myllertäessä kenttää. Myös vihreä siirtymä ja vastuullisuus määrittävät toimintaympäristön reunaehtoja.

Kansainvälisen toiminnan nähdään yrityksissä tuovan paitsi helpotusta suhdanteisiin, myös merkittäviä kasvumahdollisuuksia. Suomalaista osaamispohjaa olisikin kasvatettava nykyistä kilpailukykyisemmäksi panostamalla kansainväliseen osaamiseen opetuksen sisällöissä.

Myös kansainvälisten erityisosaajien tarve korostuu. Tässä yrityksillä ja asiakkailla on suora mahdollisuus vaikuttaa suomalaisten työpaikkojen houkuttelevuuteen esimerkiksi mahdollistamalla työskentely myös muilla kuin suomen kielellä.