Siirry sisältöön
Etusivu Ajankohtaista Blogi: Vähähiilisen rakentamisen takia ei pidä tinkiä kannattavuudesta

Blogi: Vähähiilisen rakentamisen takia ei pidä tinkiä kannattavuudesta

Vähähiilinen rakentaminen ei maksa normirakentamista enempää, jos rakennushankkeen päästöt ja kustannukset optimoidaan tarkasti alusta lähtien. Ohjauksella on mahdollista saavuttaa jopa kustannushyötyjä.

Yhä useampi kiinteistönomistaja ja rakennuttaja on kiinnostunut vähähiilisestä rakentamisesta, mutta monia askarruttavat päästöjä vähentävien ratkaisujen kustannukset. Kuinka paljon hinta nousee, jos taloon valitaan energiatehokkainta talotekniikkaa tai kierrätetyistä raaka-aineista valmistettuja materiaaleja?

Hyvä uutinen on, että vähähiilinen rakentaminen ei välttämättä maksa yhtään sen enempää kuin tavanomainenkaan rakentaminen. Parhaimmassa tapauksessa ympäristöystävälliset ratkaisut jopa alentavat kustannuksia.

Se miten tulevina vuosina rakennamme, vaikuttaa todella paljon ilmastonmuutoksen torjuntaan ja hiilineutraaliuden saavuttamiseen Suomessa vuoteen 2035 mennessä. On arvioitu, että rakennetun ympäristön osuus globaaleista päästöistä on 39 prosenttia. Suurin osa tästä syntyy rakennusten energiankäytöstä, mutta myös rakennusmateriaalien valmistusketjusta aiheutuu merkittäviä päästöjä.

Optimoi päästöt ja kustannukset

Sekä päästöjä että kustannuksia ei minimoida hyvällä tuurilla. Haluttuun lopputulokseen päästään, kun vähähiilisyys otetaan tavoitteeksi jo ennen varsinaisen suunnittelun alkamista. Silloin selvitetään, mistä päästöt oikeasti syntyvät ja mitkä tekijät niihin vaikuttavat.

Tätä varten voidaan tehdä esimerkiksi päästökustannusoptimointia, jolloin voidaan vertailla eri vaihtoehtoja ja löytää kuhunkin kohteeseen parhaiten sopiva kokonaisuus. Lisäksi päästöjen ja kustannusten kehitystä seurataan tarkasti läpi koko hankkeen.

Optimoinnissa on olennaista ottaa huomioon rakennuksen koko elinkaari, sillä suurin osa ympäristövaikutuksista syntyy rakennuksen käytön aikana ennen muuta energiankulutuksena.

Yhä useampi fiksu rakennuttaja ottaa tämän huomioon. Hyvä esimerkki on uusi asuntorakennuttaja Newil & Bau, joka lupaa tarjota uusille kodeille keskimäärin kolmannesta pienemmän hiilijalanjäljen. Tavoitteeseen pääsyä auttaa päästökustannusoptimointi, jonka pohjalta rakennuksen suunnittelussa ja toteutuksessa voidaan tehdä energiaa ja resursseja säästäviä ratkaisuja.

Kun vähäpäästöisyyden suunnittelu aloitetaan riittävän ajoissa yhdessä kustannusohjauksen kanssa, ovat vaikutusmahdollisuudet suuremmat.

Fiksu rakennuttaja miettii koko elinkaarta

Vähähiilisen rakentamisen kustannuksiin vaikuttaa usein oleellisesti se, että kohteessa joudutaan investoimaan tavanomaisesta poikkeaviin ratkaisuihin – esimerkiksi energiaa säästävään ilmanvaihtokoneeseen, aurinkopaneeleihin tai erilaisiin rakennusmateriaaleihin.

Suunnittelulla on kuitenkin mahdollista löytää ratkaisuja, jotka parhaimmillaan pienentävät sekä päästöjä että kustannuksia.

Asioita kannattaa myös katsoa koko elinkaaren ajalta. Jonkin laitteen hankintahinta voi olla toista kalliimpi, mutta käytönaikaiset elinkaarikustannukset ovat huomattavasti edullisemmat ja hiilijalanjälki pienempi. Myös rakennusmateriaaleiksi kannattaa valita vaihtoehtoja, jotka ovat kestäviä ja joiden valmistamisesta aiheutuu mahdollisimman vähän päästöjä.

Parhaiden ratkaisujen löytäminen edellyttää, että valinnat perustuvat samanaikaiseen tietoon päästöistä ja kustannuksista. Olennaista on myös valintojen vaihe. Mikäli jo tehtyjen suunnitelmien päälle liimataan vaihtoehtoinen runkomateriaali tai yksittäinen satunnaisesti valittu ratkaisu, päädytään erittäin usein suurempiin kustannuksiin.

Kun vähäpäästöisyyden suunnittelu aloitetaan riittävän ajoissa yhdessä kustannusohjauksen kanssa, ovat vaikutusmahdollisuudet suuremmat ja kohteessa pystytään löytämään parhaiten soveltuvat ratkaisut. Vähähiilisyys ja muut vastuullisuustavoitteet korostuvat etenkin julkisessa rakentamisessa, mutta niihin kiinnitetään entistä enemmän huomiota myös yksityisellä puolella.

Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Kauppalehdessä 16.09.2020 

Tytti Bruce-Hyrkäs

Tytti Bruce-Hyrkäs, Head of Carbon Neutrality

Granlund