Teknologiateollisuuden tiekartta valmistui: Teknologiateollisuus pystyy vähentämään päästöjä merkittävästi vuoteen 2035 – Suomen hyvinvoinnin avain on vähähiiliseen teknologiaan panostava vihreä elvytys

Teknologiateollisuus ry:n teettämän tiekartan nopeutetun teknologisen kehityksen mallissa toimialan omat päästöt laskevat 38 prosenttia vuoteen 2035 mennessä ja 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Suunnittelu- ja konsultointiyhtiö Afryn laatima tiekartta tukee hallitusohjelman tavoitetta hiilineutraalista Suomesta vuoteen 2035 mennessä sekä EU:n tavoitetta hiilineutraaliudesta ennen vuotta 2050. Se on osa koko Suomen elinkeinoelämän yhdessä laatimaa kokonaisuutta poluksi kohti vähähiilisyyttä.

"Toimialamme päästövähennyskeinoista monet perustuvat prosessien ja koneiden sähköistämiseen, energia- ja materiaalitehokkuuden parantamiseen, kiertotalouteen sekä digitaalisten ratkaisujen käyttöön. Suomalaisen teknologiateollisuuden valttikortti on sen suuri kädenjälki. Jos tuemme vihreää elvytystä oikealla tavalla, meillä on valtava vientipotentiaali, jolla saamme työllisyyttä ja hyvinvointia Suomeen”, sanoo johtaja Helena Soimakallio.

Teknologiateollisuuden nykyisten päästöjä ja energiankulutusta vähentävien vientituotteiden ja -palveluiden eli kädenjäljen arvioidaan olevan vähintään 20 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia vuodessa (MtCO2e/v). Se vastaa jo nyt nelinkertaisesti teknologiateollisuuden omia CO2-päästöjä Suomessa. Tiekartassa on arvioitu kädenjälki myös kehitteillä oleville uusille ratkaisuille. Niiden avulla kädenjälkeä voidaan kasvattaa lisää yli 50 MtCO2e/v.

"Vähähiilisyyden ja kädenjäljen tarjoaman merkittävän liiketoimintapotentiaalin hyödyntäminen vaatii panostuksia tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan. Osa alan tuottamista avainteknologioista toimii verkoston kautta mahdollistajana useille muille vähähiiliratkaisuille, ja siksi niihin panostaminen monistaa sekä ilmastolle että liiketoiminnalle syntyviä hyötyjä”, Soimakallio kuvailee.

VIENNIN VUOSITTAINEN KASVUMAHDOLLISUUS YLI 30 MILJARDIA EUROA

Vähähiiliratkaisujen globaali kysyntä nousee kansainvälisten arvioiden mukaan vähintään 20 prosenttia jo tehtyjen ilmastositoumusten toteuttamiseksi. Tämä tarkoittaisi Suomen vuotuiselle viennille yli 3 miljardin euron kasvua.

Tämän lisäksi lukuisat tahot sekä kansainvälisesti että kotimaassa ovat nostaneet vihreää elvytystä merkittäväksi keinoksi koronakriisin jälkihoidossa. Elvytystoimien myötä vähähiiliratkaisujen kysyntä kasvaa jopa kaksinkertaiseksi, mikä nostaisi Suomen vuotuisen vientipotentiaalin yli 30 miljardiin euroon.

Jotta ilmastotavoite toteutuu tiekartan avulla, tarvitaan useita sitoumuksia:

1. Kansainväliset markkinat ja reilut pelisäännöt, jotka tukevat vähähiilisten tuotteiden ratkaisujen kysyntää.

2. Vakaa toimintaympäristö, joka edistää teollisia investointeja.

• Teollisuuspolitiikan tukena on pitkäjänteinen ilmasto- ja energiapolitiikka, jossa on asetettu kunniahimoiset tavoitteet vuosille 2040 ja 2050.
• Kehitetään yhden luukun digitaalinen investointilupa, jonka viranomaiskäsittelyn enimmäiskesto on yksi vuosi.

3. Älykäs energiajärjestelmä, jossa on riittävästi saatavilla päästötöntä, toimitusvarmaa ja hinnaltaan edullista sähköä.

• Sähkövero täytyy alentaa EU:n sallimaan minimiin koko teollisuudessa kaivosteollisuus mukaan lukien. Päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensointia tulee jatkaa ainakin vuoteen 2030 saakka.
• Sähkön kantaverkkokapasiteettia on vahvistettava mahdollistamaan kasvava ja edelleen toimiva sähkömarkkina.
• Kansallinen vetystrategia ja tiekartta sen toteuttamiseksi on laadittava viipymättä.

4. Aktiivinen TKI-toiminta, joka vauhdittaa vähähiiliteknologioiden kehittämistä.

• Suurin tarve on uudenlaisten materiaalien ja tuotantoprosessien kehittämiselle sekä energiatehokkaille tietotekniikkaratkaisuille.
• TKI-panostukset tulee nostaa 4 prosenttiin BKT:sta ja kohdentaa vähähiiliratkaisujen kehittämiseen.
• Uusien vähähiiliteknologioiden kaupallistamiseksi tarvitaan suuren mittakaavan pilotointi- ja demonstraatiohankkeita sekä julkisia hankintoja, joiden kautta niille synnytetään tarvittavia pilottikohteita.

Tiekartan kaikkien skenaarioiden yhteinen oletus on, että Suomessa luotetaan myös tulevaisuudessa teollisuuden tuomaan hyvinvointiin ja tuetaan sitä oikealla tavalla.

”Teknologiateollisuus pystyy toteuttamaan Suomen tavoitteet ja on valmis tekemään jätti-investointeja, koska se näkee vihreän elvytyksen hyödyt niin globaalin ilmaston kuin liiketoiminnan kannalta. Tähän se tarvitsee kauaskantoisen, ennustettavan ja luotettavan toimintaympäristön sekä kansallisessa että EU-tason politiikassa”, Soimakallio sanoo.

Diaesitys 1: Teknologiateollisuuden vähähiilitiekartta, tiivistelmä  

Diaesitys 2: Teknologiateollisuuden vähähiilitiekartta, Teknologiaselvitys vähähiiliratkaisuista

Diaesitys 3: Teknologiateollisuuden vähähiilitiekartta, Skenaariot ja kädenjälkitarkastelu

Lisätiedot:

Johtaja Helena Soimakallio (kestävä kehitys), puh. 040 550 7706, twitter: @HSoimakallio

LISÄÄ AIHEESTA:

Teknologiateollisuuden vähähiilitiekartta – Ratkaisuja ilmastohaasteeseen

Yritysesimerkkejä teknologia-alan vähähiilisyysinnovaatioista ja -investoinneista: Teknologiayritysten vähähiilitekoja