Siirry sisältöön
Etusivu Ajankohtaista Suunnittelu- ja konsultointialan markkinakatsaus 2024: Talouskasvun odotukset ja uudet liiketoimintamahdollisuudet

Suunnittelu- ja konsultointialan markkinakatsaus 2024: Talouskasvun odotukset ja uudet liiketoimintamahdollisuudet

SKOL on jälleen toteuttanut markkinatietokatsauksen yhteistyössä Rambollin kanssa. Markkinatietoraportissa on tarkasteltu suunnittelu- ja konsultointialaan liittyviä ajankohtaisia näkymiä ja eri sektoreiden tilannekuvaa vuonna 2024. SKOL ry:n teettämän markkina-analyysin tavoitteena on tukea suunnittelu- ja konsultointialan yrityksiä oman liiketoimintansa kehittämisessä sekä uusien liiketoiminta-alueiden tunnistamisessa.

Aineisto sisältää uusimmat suhdannetiedot ja ennusteet eri toimialojen investointien näkymistä. SKOL ry:n markkinatiedon analysointiin keskittynyt palvelutuote julkaistiin ensimmäisen kerran syksyllä 2023.

Työssä on tarkasteltu seuraavia teemoja:

Tarkasteluissa on hyödynnetty laajasti suhdanne- ja tilastomateriaalia, joiden lähteenä ovat olleet mm. Business Finland, Consulting Engineers in the Nordic Countries (RINORD), Elinkeinoelämän keskusliitto EK, European Federation of Engineering Consultancy Associations (EFCA), Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli ry, Maarakennusalan neuvottelukunta MANK ry, Rakennusteollisuus RT, Suomen Pankki, Tilastokeskus ja Valtiovarainministeriö.

Työssä tarkasteltuihin teemoihin kerättiin lisänäkemyksiä haastattelemalla suunnittelu- ja konsultointialan yritysten sekä elinkeinoelämän järjestöjen edustajia. Toimijoiden näkemykset on koottu kunkin teeman alle.

Suomen talouden odotetaan kehittyvän positiiviseen suuntaan

Ennusteet osoittavat Suomen talouden kääntyvän taantumasta kasvuun vuonna 2025. Ennusteissa on kuitenkin merkittävää vaihtelua tahosta riippuen. Erot vuoden 2025 ennusteissa ovat 0,9 – 2,7 prosenttiyksikön välillä indikaattorista riippuen.

Pohjoismaiden markkinoilla odottava tunnelma

Pohjoismaissa on huomattu merkittävää muutosta perinteisistä toimialoista uusiin.  Markkinoiden vetovoimaa lisäävät muun muassa vihreä siirtymä, uudet palvelut, digitaaliset ratkaisut ja tuoteinnovaatiot. Markkinoilla on odottava tunnelma. Investointivelkaa on kertynyt huomattavasti, mutta päätökset viivästyvät rahoitusolojen parantumista odotellessa. Markkinatilanne ei ole vahva myöskään muissa Pohjoismaissa, mutta Suomessa suhdannekehitys on ollut erityisen heikko. Näissä olosuhteissa suomalaisen osaamisen vienti Eurooppaan on noussut keskeiseksi kehitysalueeksi. 

Ulkomainen työvoima ratkaisuna osaajapulaan

Suunnittelu- ja konsultointialalla on tällä hetkellä suhteellisen hyvä työvoimatilanne, mutta vihreän siirtymän investointien edetessä tarvitaan lisää ulkomaista työvoimaa. Nuoria asiantuntijoita löytyy suhteellisen helposti, mutta kokeneista insinööreistä on kilpailua. Ulkomaisen työvoiman katsotaan lisäävän monimuotoisuutta ja olevan avainasemassa kansainvälisissä hankkeissa. IT-palveluiden kehittämisessä ja arkkitehtisuunnittelussa ulkomaista työvoimaa hyödynnetään jo laajasti. Ulkomaisen työvoiman haasteina ovat kielitaito ja paikalliset lainsäädännöt. On tärkeää tukea ulkomailta tulevien huippuosaajien kotiutumista ja tarjota heille pikakaista työskentelyn aloittamiseksi. Yritysten tulee valmistautua muutoksiin ja integrointikykyyn rekrytoidessaan ulkomaista työvoimaa.

Tekoälyllä uusia liiketoimintamalleja

Tekoälyä käyttävät suunnittelu- ja konsultointialan yritykset ovat huomanneet sen potentiaalin, mutta haasteina ovat riittämätön koulutus ja resurssit sekä asenteet. Tekoäly voi parantaa tehokkuutta ja tuottavuutta prosessiautomaation avulla, luoda uusia tuotteita ja palveluja sekä mahdollistaa uusia liiketoimintamalleja. Tekoäly mahdollistaa rutiinitöiden automaation, jotta työntekijät voivat keskittyä vaativampiin tehtäviin. 

Vastuullisuussääntelystä uusia markkinoita

Vastuullisuus on kasvavassa määrin olennainen osa suunnittelu- ja konsultointialaa, mikä lisää tarvetta konsultointipalveluille ja raportointivaatimusten huomioimiselle. Ylikansallinen sääntely voi tuottaa haasteita pienille valtioille, kuten Suomelle, mutta tiukempi sääntely voi myös edistää konkreettisia vastuullisuustekoja alalla. Sidosryhmien vuorovaikutus on tärkeää, ja asiakkaiden kasvava vastuullisuustietoisuus näkyy päätöksenteossa, vaikka kustannustehokkuus on usein ratkaiseva tekijä. Yritysten on kuitenkin tärkeää varmistaa, että toiminta vastaa viestinnän tasoa. 

Selvitys on toteutettu elo-lokakuussa 2024. Työtä ohjasivat Matti Kiiskinen, Tommi Karvonen ja Anastasia Buhanist SKOL ry:sta ja Hanne Mikkonen Teknologiateollisuus ry:sta. Työn toteuttivat Sami Ruotsalainen, Samuel Rintamäki, Heikki Rannikko ja Joel Jokivuori Ramboll Finland Oy:sta.