Blogi: Arvopohjainen sopiminen kiinnostaa suunnittelu- ja konsulttitoimeksiannoissa
Rakennusalan suunnittelu- ja konsulttitoimeksiannoista on totuttu sopimaan KSE-sopimusehtoja noudattaen ja veloitusperuste on yleensä aika- tai kokonaispalkkio. SKOLin jäsenyritykset ilmoittivat vuonna 2019, että aikapalkkioiden osuus oli 72 % ja kokonaispalkkioiden 26 %. Näiden perinteisten sopimusmallien ja veloitusperusteiden rinnalle on nousemassa vaihtoehtoja, joissa konsultin saama palkkio ei ole yksinomaan tai ollenkaan sidottu käytettyyn aikaan tai suoritettuihin tehtäviin. Muutosta kiihdyttää paitsi digitalisaatio, joka vähentää kytköstä hankkeessa käytetyn ajan ja saadun arvon välillä, myös kuluttajaliiketoiminnasta tuttujen mallien siirtyminen yritysten väliseen liiketoimintaan. Esimerkkinä kuluttajapalveluista voidaan mainita suoratoistopalveluiden myötä syntynyt murros musiikin ja elokuvien kulutustapoihin ja sen myötä muuttuneisiin maksumekanismeihin. Muutoksen mahdollistaja on ollut digitalisaatio, mutta vaikutukset ovat ulottuneet myös tapaan veloittaa palvelusta. Hinnoittelusta on tullut arvopohjaista; lähtökohta ei ole enää tallenteen tuottamisen kustannus vaan asiakkaan kokema arvo rajattomalle viihdekirjastolle.
Uusille sopimus- ja yhteistyömalleille kysyntää
Rakennusalalla arvopohjaisella sopimusmallilla tarkoitetaan sellaista sopimuskokonaisuutta, jossa sopimukseen sisällytetään kannustavia mekanismeja, jotka pohjaavat tilaajan saamaan arvoon. Tyypillinen sovellutus tästä on Suomessakin yleistyvä allianssimalli, joka on osoittautunut toimivaksi isoissa ja innovaatiota vaativissa hankkeissa niin infra- kuin talonrakentamisessa. On kuitenkin tunnistettu, että allianssimalli ei ole paras vaihtoehto tavanomaisempiin hankkeisiin, jotka tosiasiallisesti muodostavat määrällisesti merkittävimmän osan rakentamisesta. Tästä onkin syntynyt kysyntää ja myös käytännön toimia uusia sopimusmalleja kohtaan. Kyselytutkimuksen* perusteella etenkin rakennusurakoitsijat suhtautuvat positiivisesti arvopohjaiseen sopimiseen ja tunnistavat sen tuoneen hankkeissa hyötyjä.
Aika, kustannukset ja laatu arvopohjaisen sopimisen keskiössä
Arvopohjaisen sopimuksen lähtökohta on arvon määritteleminen. On hyvä tunnistaa, että (rakennuttajalle tuotettu) arvo on aina subjektiivinen käsite. Toisin sanoen, ei ole kahta tismalleen samanlaista määritelmää, edes samassa hankkeessa. Sopimustekniikan näkökulmasta haaste piileekin juuri siinä, miten subjektiivinen kokemus käännetään mahdollisimman hyvin objektiivisesti mitattaviksi suureiksi, jotta vältytään molemminpuolisen riskitason kohtuuttomasta noususta. Rakentamisen ollessa pääsääntöisesti projektiluontoista toimintaa, on luontevaa lähestyä arvonmääritystä klassisen rautakolmion kautta. Rauta- tai projektikolmiossa on kolme ulottuvuutta; aika, kustannus ja laatu. Näiden kattoteemojen alta löytyy usein hankkeen kannalta kriittiset onnistumistekijät, joihin suoritus voidaan sitoa. Modernissa ajassa edellä mainittuihin voisi lisätä asiakaskokemuksen. Olemme entistä vaativampia asiakkaita, emmekä enää tyydy vain siihen, että suoritus on teknisesti suoritettu vaan edellytämme yhteistyöltä ja palvelulta positiivista kokemuksellisuutta.
Kannustimet keskittävät huomion oleelliseen ja yhdessä onnistumiseen
Rakennushankkeen konsulttisopimukseen on mahdollista tuoda arvopohjaisuus myös sangen yksinkertaisin ja helposti lähestyttävin keinoin. Voidaan esimerkiksi sopimusneuvotteluvaiheessa ehdottaa kannustinta, johon konsultti on oikeutettu esimerkiksi hankkeen valmistuttua, mikäli asetetut tavoitteet on saavutettu. Tämä kannustinmekanismi voidaan rakentaa sekä aikaveloitusperusteiseen että kiinteäpalkkioiseen sopimukseen huomioiden tietenkin kokonaisuus. Yleisenä lähtökohtana on, että tavanomaisen suorituksen tulisi johtaa tavanomaiseen palkkioon. Tärkeätä on sopia myös se, miten projektin tekijät palkitaan, mikäli kannustimeen johtavat tavoitteet saavutetaan.
Arvopohjaisia sopimusmalleja kohtaan on alalla tällä hetkellä paljon kiinnostusta. Monelle rakennusalan asiantuntijalle onkin jo kertynyt kokemusta aiheesta mikä näyttäisi lisäävän niin valmiuksia kuin positiivista suhtautumistakin*. Yrityskumppanuudet, avoimuus, läpinäkyvyys ja neuvotteleva sopiminen lisäävät osapuolten välistä luottamusta, joka on edellytys arvopohjaiselle sopimiselle. Onnistunut arvopohjainen sopiminen keskittää projektiryhmän huomion oleelliseen ja yhdessä onnistumiseen, tuottaen rakennuttajalle paremman lopputuloksen.
Max Levander
Ramboll Finland Oy
Blogin kirjoittaja, Rakennusinsinööri Max Levander johtaa Rambollin Tietomallintaminen-yksikköä edistäen myös erilaisia digihankkeita ja -palvelujen kehittämistä. Hän on julkaissut ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyön ”Arvopohjaiset sopimusmallit rakennusalan suunnittelu- ja konsulttitoimeksiannoissa” Hämeen Ammattikorkeakoulun Teknologiaosaamisen johtamisen koulutusohjelmassa 2021. SKOLin vuoden nuoreksi konsultiksi Max valiittiin vuonna 2015. Linkki työhön: https://www.theseus.fi/handle/10024/493254