Hankintaosaamista on vara parantaa

Laatu ja kokonaistaloudellisuus eivät kiinnosta suomalaisia ostajia.  Näin voi päätellä monista julkisista ja yksityisistäkin hankinnoista, joissa pääpaino valinnassa on halvalla hinnalla.  Se tuo ostohetkellä säästöä, mutta hankinnan todelliset kokonaiskustannukset nousevat lähes poikkeuksetta suuremmiksi kuin panostettaessa asiantuntijapalvelun tai investoinnin korkeaan laatuun.

Kunnissa maallikkojäsenistä koostuvat lautakunnat tuijottavat vain hintaa, koska eivät ymmärrä tarpeeksi tarjottavan palvelun substanssia eivätkä siksi pysty arvioimaan tarjousten laatueroja. Se aiheuttaa painetta hyvällekin julkiselle tilaajalle.  Monissa julkisissa ja yksityisissä organisaatioissa on erilliset hankintayksiköt, jotka keskittyvät hankinnan tehokkuuteen ja halpoihin yksikköhintoihin. Näissä hankintaan erikoistuneissa yksiköissä ei aina ymmärretä riittävästi hankittavan palvelun sisällön tai työn lopputuloksen laadun kokonaisvaikutuksia liiketoiminnalle.

Valmisteilla oleva uusi hankintalaki tarjoaa julkiselle sektorille entistä paremmat mahdollisuudet tehdä hankinnat järkevästi.  Laadun merkitystä korostetaan - kokonaistaloudellinen edullisuus nostetaan ensisijaiseksi valinnan perusteeksi.  Neuvottelumenettelyn käyttöä asiantuntijapalveluiden hankinnassa helpotetaan, kynnysarvoja nostetaan ja kansallisia menettelyjä yksinkertaistetaan.  Tilaajia kehotetaan vuoropuheluun palvelutuottajien kanssa ennen tarjouspyynnön tekemistä, jotta tarjouspyynnöistä tulisi parempia ja tarjouksista keskenään vertailukelpoisia.  Uutena menettelynä esitellään innovaatiokumppanuus, joka ohjaa tilaajaa ja palvelutuottajia kehittämään yhdessä tehokkaampia ja taloudellisempia tuotteita ja palveluja.

Lisäksi hallitusohjelma tähtää siihen, että viisi prosenttia julkisiin hankintoihin käytettävistä rahoista suunnataan innovatiivisiin hankintoihin, jotka samalla parantavat Suomen kilpailukykyä. Kysymys on todella merkittävästä mahdollisuudesta, sillä julkisiin hankintoihin käytetään vuodessa 28 miljardia euroa. Mutta osataanko tämä mahdollisuus hyödyntää?

Hyvä hankinta ei ole pelkkää juridiikkaa eikä matematiikkaa, vaikka näitäkin osaamisia tarvitaan. Ennen kaikkea tarvitaan kuitenkin näkemys siitä miten päästään toimivuudeltaan, ekologiselta kestävyydeltään ja elinkaarikustannuksiltaan parhaaseen lopputulokseen. Tätä ei juurikaan opeteta nykyisillä hankintakursseilla. Sekä julkisella että yksityisellä sektorilla onkin syytä nopeasti lisätä hankintaosaamista, opetella tekemään hankinnat tavalla joka tuottaa tilaajalle eniten arvoa.  Uudet toimintatavat ja työkalut on kehitettävä valmiiksi jo ennen kuin uusi laki astuu voimaan, jotta saamme siitä täyden hyödyn.  Kuten suomalainen sananlasku sanoo: köyhällä ei ole varaa kuin hyvään.

Matti Mannonen
Julkaistu Teknologiateollisuuden Visio-lehdessä 3/2015