Helena Soimakallion terveiset FIDICin konferenssista

Konsulttiyritysten maailmanjärjestö FIDICin vuotuinen päätapahtuma pidettiin 28.9.-3.10.2017 Jakartassa. Teemalla ”Resilient Infrastructure” pidetty konferenssi ja kokoukset kokosivat Indonesian pääkaupunkiin liki 500 asiantuntijaa lähes 60 eri maasta. Suomesta tapahtumaan osallistuivat SKOLin puheenjohtaja Markku Moilanen ja toimitusjohtaja Helena Soimakallio.

Jakartan konferenssi keskittyi pääotsikkonsa mukaisesti resilienttiin infrastruktuuriin. Aihepiiriä käsiteltiin kolmen päivän aikana kattavasti aina määrittelyistä hyviksi todettuihin ratkaisuihin.

Heti tapahtuman aluksi jouduttiin toteamaan, ettei resilienssillä toistaiseksi ole täysin vakiintunutta määritelmää. Termiä käytetään osin samassa merkityksessä kuin termiä kriisinkestävyys. Yleisesti resilienssillä tarkoitetaankin ihmisten, yhteisöjen ja rakennetun ympäristön kykyä toimia muuttuvissa olosuhteissa, kohdata häiriöitä ja kriisejä, ja palautua niistä. Resilienssiin liitettyjä määreitä ovat tavallisimmin kestävyys, joustavuus ja palautumiskyky.

Jakartassa useissa puheenvuorossa muistutettiin siitä, että rakenteiden ja järjestelmien tekninen kestävyys on vain yksi resilienssin osatekijä. Sen lisäksi tarkasteluissa tulee ottaa huomioon sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys eli se, ovatko myös järjestelmien toiminnan kannalta tärkeä osaaminen ja taloudelliset resurssit turvattu.

Holistinen lähestymistapa välttämätöntä

Laaja-alaisen, holistisen lähestymistavan tärkeyttä korostettiin kaikissa konferenssissa pidetyissä puheenvuoroissa riippumatta siitä, käsittelivätkö ne infrastruktuurin suunnittelua, rakentamista vai ylläpitoa. Osallistujat olivat yksimielisisiä myös siitä, että parhaat ratkaisut löytyvät useiden eri asiantuntija-alojen yhteistyönä.  

Lisäksi alustuksissa muistutettiin resilienssin muuttuvasta luonteesta: uuden teknologian käyttöönotto luo paitsi uusia mahdollisuuksia, myös tuottaa infrastruktuuriin uusia haavoittuvuuksia. Esimerkkeinä käytettiin autonomisia ajoneuvoja, supernopeita liikennevälineitä sekä älykkäitä rakennuksia ja laitteita. 

Näkyvimpään rooliin muutoksessa nousivat kuitenkin uusien teknologioiden synnyttämät mahdollisuudet ja uhat yleisesti. Teknologistuminen korostaa tiedon ja tietoverkkojen merkitystä, ja niiden ennustetaan nousevan yhteiskunnan toimivuuden kannalta kriittisiksi. Dr. Marlene Kanga kiteytti asian erinomaisesti toteamalla, että ”data is the new infrastructure”.

Asiantuntijoita tarvitaan apuun

Useat konferenssin puheenvuoroista käsittelivät viime vuosina tapahtuneita luonnononnettomuuksia sekä niistä saatuja oppeja. Varautumisen tärkeyttä korostaa sekin, että katastrofien taajuus ja voimakkuus ovat kasvussa.

Vaikka trooppiset hirmumyrskyt tai maanjäristykset eivät olisikaan suurimpien uhkien joukossa kaikissa maissa, oli puhujien pääviesti selvä: resilienssin huomioon ottavasta ajatusmallista on hyötyä kaikkialla.

Asiantuntijapalveluiden rooli nähtiin erityisen tärkeäksi tämän ajatusmallin juurruttamisessa. Eri maissa on saatu hyviä kokemuksia systemaattisesta lähestymistavasta, jossa asiantuntijat arvioivat infrastruktuurin haavoittuvuuksia sekä määrittelevät keinot, joilla parannetaan kriittisen infrastruktuurin kestävyyttä.