Ilmastotyö vauhtiin ilmastojohtamisen toimintamallin avulla
Tuusulassa on tehty ilmastotoimenpiteitä jo aiemmin erityisesti energiatehokkuuden parantamiseksi. Kunnille asetetut hiilineutraalisuustavoitteet ja halu rakentaa aidosti kestävämpää tulevaisuutta, herätti kuitenkin kipinän tarkastella asiaa kokonaisvaltaisemmin. Ympäristöministeriön hankerahoituksella tehdyn kehitystyön ensimmäinen vaihe, ilmastojohtamisen toimintasuunnitelma, on nyt valmis. Seuraavaksi alustava suunnitelma täsmennetään ilmasto-ohjelmaksi konkreettisine mittareineen.
" Tehostamme ilmastotoimia Tuusulassa asettamalla kunnalle selkeät ilmastotavoitteet. Haluamme myös lisätä yhteistyötä paikallisten yritysten kanssa päästöjen vähentämiseksi. " -Kalle Ikkeläpormestari, Tuusulan kunta
Kohti hiilinegatiivista Tuusulaa?
Ilmastojohtamisen toimintamallin projektia viedään läpi yhtä aikaa Tuusulan strategisen johtamisen ja kestävyy-den johtamisen kehittämisen kanssa. Hankkeessa ehdotetut toimenpiteet tähtäävät siihen, että kunta on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Kunnan omasta toiminnasta aiheutuvien päästöjen osalta tavoite on mahdollista saavuttaa aikaisemmin. Hankkeen loppuraportissa jatkotavoitteeksi ehdotetaan hiilinegatiivista Tuusulaa – kuntaa, jonka kasvihuonepäästöjen summa on pienempi kuin alueella syntyvä positiivisten ilmastovaikutusten määrä.
"Jo tänä keväänä kunta voisi päättää ilmastotyön rajauksesta, kansalliseen sekä maakunnalliseen kehykseen sovittuvasta realistisesta kokonaistavoitteesta sekä ilmasto-ohjelmasta kuluvalle valtuustokaudelle." -Heikki Lonkakuntakehitysjohtaja, Tuusulan kunta
Ilmastosuunnitelmalla työ käyntiin
Päästöjen vähentäminen on ensisijainen toimi, kun tavoitellaan hiilineutraalisuutta. Ilmastosuunnitelmassa se tarkoittaa ilmastovastuullisten tekojen lisäämistä sekä kestäviä arjen valintoja kunnan, yritysten ja asukkaiden toiminnassa.
Paikallisesti tuotetun ja puhtaan energian käyttö, huomion kiinnittäminen hankintojen sekä rakentamisen hiilijalan- ja kädenjälkeen, kunnan alueella tapahtuvan henkilöliikenteen ja kuljetusten vähähiilisyys sekä hiilinielujen säilyttäminen ja kasvattaminen, muodostavat ilmastotoimenpiteiden alustavan kokonaisuuden. Lisäksi toimenpiteiden ryhmän muodostavat muuttuvaan ilmastoon sopeutumisen toimet. Suunnitelmaa ja mittareita on oltava myös valmis päivittämään ja täydentämään.
On hyväksyttävä, että ilmastotyössä ns. ammutaan liikkuvaan maaliin ajassa lisääntyvän tiedon ja muuttuvien laskentaperusteiden vuoksi. On tärkeää, että henkilöstöllä ja päättäjillä on yhteinen ymmärrys ilmastotyön rajauksesta, luonteesta sekä kunnan tavoitteista, keinoista ja edellytyksistä. Ja tietysti yhteinen tahtotila saavuttaa tuloksia.
Terhi Tikkanen-Lindströmjohtava asiantuntija , WSP Finland
Ilmastotyö on verkostojen yhteistyötä. Kuntaorganisaation, päättäjien, virkamiesten, vastuuhenkilöiden, kuntalaisten ja kunnan sen alueella toimivien yritysten yhteistyö on tärkeää vaikutusten saavuttamiseksi.
”Mallin mukaisella ilmastojohtamisella on selkeät tavoitteet, poikkihallinnollinen organisoituminen, resurssit ja raportointi. On tärkeää edetä suunnitelmallisesti, tutuin työkaluin ja havaita yhdessä työn edetessä, että ilmastotyö on osa kaikkea tähän asti tehtyä hieman uusin tavoittein”, toteaa hankkeen projektipäällikkö Johanna Tschokkinen.
Ilmastojohtamisen tavoitteena on parantaa kunnan kykyä ennakointiin ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen. Samalla tavoitellaan muita hyötyjä, kuten kustannussäästöjä, elinkeinoelämän kilpailuetuja, osaamisen kasvattamista ja kunnan vetovoiman lisäämistä. Hankkeen tuloksena syntyy tiekartta ilmastotoimille, joilla kuntatason ilmastotavoite voidaan saavuttaa.