Kannattaako konsulttia käyttää?

Tekniikka ja Talous -lehdessä kirjoitettiin helmikuussa kritiikistä, jota yksittäinen kuntapoliitikko antoi konsultin Tampereen kaupungille suorittamasta toimeksiannosta. Artikkelin otsikointi antoi kuitenkin asiasta virheellisen kuvan.  Selvittäessäni asiaa kävi ilmi, että toimeksiannon tilannut kaupungin edustaja oli täysin tyytyväinen konsultin asiantuntemukseen ja työn tuloksiin. Yhteistyö hankkeessa kyseisen konsultin kanssa jatkuu alunperin sovitun mukaisesti. Onkin todennäköistä, ettei hanketta kritisoinut taho ymmärtänyt kovin hyvin, mitä hankkeessa ollaan tekemässä ja miksi.
T&T teki sen jälkeen lukijakyselyn, jonka tulosten otsikointi noudatti ensimmäisen artikkelin tyyliä – ”lukijat vähentäisivät konsulttien käyttöä radikaalisti”.  No tottakai, jos kerran jälki on niin huonoa kuin edellisessä artikkelissa annettiin ymmärtää.
On tervettä herättää keskustelua ja esittää rakentavaa kritiikkiä, mutta haluan tuoda esille muutaman tosiasian.  Ensinnäkin asiakkaat arvostavat SKOL-yritysten työtä. SKOLin viime vuonna teettämän asiakastyytyväisyyskyselyn perusteella 98 % vastanneista asiakkaista on jo suositellut tai voisi suositella tutkimuksessa mukana olleita SKOL-yrityksiä kollegalleen, ja 97 % voisi valita saman yrityksen uudelleen toimittajakseen. 
Myös Rakentamisen Laatu RALAn julkaisema projektipalaute viime vuodelta osoittaa, että suunnittelijoiden osaamiseen ja ammattitaitoon ollaan tyytyväisiä. Parannettavaakin toki riittää - suunnitelmien virheettömyys ja kattavuus voisi olla parempi.
Toiseksi suunnittelun laatuun kannattaa panostaa, koska hyvä suunnittelu ja asiantuntijatyö tuottaa eniten arvoa tilaajalle. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, eikä hyvään suunnitelmaan ole oikotietä. Suunnittelussa säästäminen kostautuu myöhemmin esimerkiksi juuri RALAn tutkimuksessa esiin nousseina puuttuvina tai virheitä sisältävinä suunnitelmina. Lisäksi riittämätön suunnittelu johtaa useimmiten kalliimpiin toteutusratkaisuihin, huonompaan käytettävyyteen ja suurempiin ylläpitokustannuksiin.
Kolmanneksi julkisten tilaajaorganisaatioiden ei ole järkevää pitää omissa organisaatioissaan kaiken kattavaa asiantuntijaosaamista. Se ostetaan kumppaneilta.  Yksityiset yritykset ovat jatkuvassa kilpailutilanteessa ja pärjäävät vain parantamalla jatkuvasti osaamistaan ja tehokkuuttaan.  Tämän vuoksi osaaminen ja työn tehokkuus ovat konsultointiyrityksissä paljon korkeammalla tasolla kuin ne olisivat julkisen sektorin omassa tuotannossa.
Ja neljänneksi - tekninen suunnittelu ja konsultointi työllistävät korkeasti koulutettuja ammattilaisia. Yli 85 prosentilla SKOL-yritysten henkilöstöstä on yliopisto-, ammattikorkeakoulu- tai opistotasoinen tutkinto.  Suomessa suunnittelu- ja konsultointiyritysten laskutushinnat ovat henkilöstön koulutustasoon ja osaamiseen nähden erittäin maltilliset, keskimäärin alle 70 euroa tunti.  Saman verran kuin putkimies tai autonasentaja veloittaa tunnilta.
Hankkeeseen vihkiytymättömälle voi olla vaikea ymmärtää pitkän, vuorovaikutteisen ja monimutkaisen suunnitteluprosessin läpivientiä. Varaamalla suunnitteluvaiheessa enemmän aikaa vuorovaikutukselle tekijöiden, tilaajien ja sidosryhmien välillä lisätään tietoa ja ymmärrystä, hankkeiden hyväksyttävyys paranee ja lopputulos vastaa parhaiten osapuolten tavoitteita.