SKOL tiedote 3/2015
Sisältö:
EFCA YOUNG PROFESSIONALS -KILPAILU
VUODEN SILTA 2015
TARASTIN RYHMÄLTÄ 19 EHDOTUSTA YMPÄRISTÖMENETTELYJEN SUJUVOITTAMISEKSI
UUSI VERKKOMUOTOINEN YEL-TYÖTULO-OPAS
NORDIC BUILT CITIES -KILPAILU JA SEMINAARI
FIIF YHDISTÄÄ SUOMALAISET TEOLLISEN INTERNETIN TOIMIJAT
SÄHKÖINEN OPAS OHJAA LAADUKKAASEEN KORJAUSRAKENTAMISEEN
FISE VALMISTELEE UUSIA PÄTEVYYSKRITEEREITÄ
AALTO PRO: PUURAKENTEIDEN SUUNNITTELIJAN KOULUTUSOHJELMA
EFCA Young Professionals -kilpailu
Muistutamme Euroopan konsulttijärjestöjen liiton EFCAlla Young Professional -kilpailusta. Ehdokkaat kilpailuun pitää ilmoittaa SKOLiin jo 15.3.2015 mennessä. Lisätiedot ja hakulomakkeet löytyvät EFCAn sivulta http://www.efcanet.org/News/Detail.aspx?id=1179. Lisätietoja myös SKOLin tiedotteessa 6/2014.
Vuoden Silta 2015
Vuoden Silta 2015-palkinnon sai Ylisoutajan silta Joensuusta ja kunniamaininnan korjattu porilainen Reposaaren läppäsilta.
Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL on jakanut Vuoden Silta -palkintoa vuodesta 2001. RIL haluaa nostaa kilpailulla sillansuunnittelun tasoa maassamme sekä kiinnittää erityisesti huomiota sillan hyvään ulkonäköön ja sen sopivuuteen ympäristöönsä. Vuoden 2015 kilpailussa erityisteemana oli "oivaltavuus insinöörinäkökulmasta".
Ylisoutajan silta perustuu vuonna 2011 Joensuun kaupungin ja RILin järjestämän insinööritaitokilpailun voittaneeseen ehdotukseen ”Swingi”. Sen on suunnitellut WSP ja urakoinut Kesälahden Maansiirto Oy. Siltapaikka sijaitsee Pielisjoen suussa, kaupunkikuvan kannalta keskeisellä paikalla. Ylisoutajan silta yhdistää Penttilänrannan uuden asuinalueen ruutukaavakeskustaan ja kuuluu olennaisena osana alueen uuteen liikenneratkaisuun.
Silta on ortotrooppikantinen palkkisilta, joka koostuu avattavasta osuudesta ja kiinteistä tulojänteistä. Pääkannattimien ja kannen materiaali on säänkestävää terästä. Sillan kokonaispituus on 134 metriä ja hyötyleveys viisi metriä. Kaiteet ovat puisia, taivutettuja pystysäleitä ja kannen päällyste koostuu asfaltin ja laastin muodostamasta yhdistelmäpäällysteestä. Valaistus korostaa sillan arkkitehtuuria. Käsijohteisiin ja reunapalkkeihin integroidut ledit valaisevat sekä kulkupinnan että puisen julkisivun. Siltaa avataan kaukokäyttöisesti noin 500 kertaa vuodessa.
Tuomaristo totesi valintaperusteluissaan, että Ylisoutajan silta päivittää perinteisen siltatyypin hienosti nykyaikaan. ”Sen muotoilu ja valaistus on onnistunut erittäin hyvin. Lisäksi materiaalien käyttö on innovatiivista. Suunnittelijan rohkeudesta kertoo sillan avaamisen toteuttaminen kääntyvänä siltana sirolta näyttävän keskituen ympäri. Silta on toimiva kokonaisuus – siinä ei ole mitään lisättävää eikä poistettavaa”, tuomariston puheenjohtajana toiminut Timo Tirkkonen Liikennevirastosta kertoo.
Kunniamaininnan saanut Reposaaren läppäsilta sijaitsee Levo - Reposaari maantiellä ylittäen laivaväylän ja on osa 122 metriä pitkää Reposaaren siltaa. Sen korjaussuunnittelun on tehnyt Insinööritoimisto Pontek Oy ja pääurakoinnista on vastannut Destia Oy.
Silta uusittiin päällysrakenteensa ja koneistonsa osalta vanhan teräsrakenteen pitkäaikaiskestävyyden ja kantavuuden tultua vastaan. Jännemitaltaan 21,5 metriä pitkä uusittu läppäsilta on kansirakenteeltaan ortotrooppinen ja sen päällyste on kumibitumivaluasfalttia. Silta on kiinteäakselinen, osittain vastapainotettu ja hydraulitoiminen.
Tuomaristo totesi Reposaaren läppäsillan uusimisen edustavan korkeatasoista insinööriosaamista. Korjaustyön huolellinen suunnittelu ja toteutus mahdollistivat vaikean kohteen nopean ja onnistuneen korjauksen ja liikennehaitan lyhentämisen murto-osaan normaalitoteutuksesta.
Tarastin ryhmältä 19 ehdotusta ympäristömenettelyjen sujuvoittamiseksi
Ministeri Lauri Tarastin johtama arviointiryhmä on saanut työnsä päätökseen ja ehdottaa kaikkiaan 19 toimenpidettä ympäristömenettelyjen sujuvoittamiseksi. Asiantuntijaryhmä ehdottaa muun muassa ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA-menettely) ja kaavoituksen nykyistä tehokkaampaa yhteensovittamista, ennakkoneuvotteluja koskevien säännösten lisäämistä lainsäädäntöön, lupavelvollisuuden keventämistä eräiltä osin, sähköisten menettelyjen kehittämistä sekä valituslupajärjestelmän laajentamista.
YM:n raportti käsittelee ympäristömenettelyjen sujuvoittamista ja nopeuttamista. Tarkastelu on tehty ympäristönsuojelun kannalta, esimerkiksi kaavamenettelyt eivät ole mukana.
Keskustelussa ollutta yhden luukun periaatetta raportin keinovalikoimassa ei ole, koska periaate on käytännössä erittäin vaikea toteuttaa. Aiheesta ehdotetaan kuitenkin tehtäväksi erillinen selvitys pidemmällä aikataululla. Hollannin periaatetta on tarkasteltu esimerkkinä.
YVA-velvolliset ehdotetaan pidettäväksi ennallaan, nykyisin 40-50 isoa hanketta vuodessa. Määräaikaistarkistuksista luovutaan, mikä vähentää menettelyjä. Hankekaavoitus (yleis- tai asemakaava) ja YVA ehdotetaan yhdistettäväksi samaan prosessiin, johon tarvittaessa liitetään myös Natura-arviointi.
Uusi ennakkoneuvottelumenettely (pilottina Äänekosken tehdas, vietiin läpi 8 kuukaudessa) ehdotetaan lakiin, menettely koskisi kaikkia YVA-hankkeita eikä se vaadi muutoksia lainsäädäntöön. Menettelyssä ovat mukana kaikki osalliset viranomaiset ja kunnat. Menettely johtaa myös siihen, etteivät viranomaiset valita toistensa päätöksistä. Ennakkoneuvottelumenettely sopii vain suuriin hankkeisiin, mutta sen periaatteita tulisi noudattaa mahdollisuuksien mukaan myös muiden hankkeiden lupaprosesseissa.
Muita hankkeita on yli tuhat vuodessa, näitä sujuvoitetaan mm. sähköisen asioinnin avulla. AVIen sähköinen ympäristölupasysteemi valmistuu keväällä. Sähköisiä menettelyjä ehdotetaan laajennettavaksi kuntiin. Sähköinen lomake parantaa hakemuksia ja nopeuttaa prosessia, koska hakijalle selviää heti prosessin alussa mitä lupaan vaaditaan. Viranomaisen on jatkossa annettava arvio käsittelyajasta hakijalle. Se ei kuitenkaan ole sitova, koska muutoksenhakumenettely ja hakemuksen laatu vaikuttavat käsittelyaikaan.
Raportissa tarkastellaan myös valvonnan yhtenäistämistä, YSL- ja TUKES-perusteinen valvonta tulisi yhdistää. Teollisuuden ja voimalaitosten tuhkien, kuonien ja lietteiden hyötykäytön menettelyjen sujuvoittamiseksi pohditaan keinoja, kuten asetus millaisia sivutuotteita voisi sijoittaa ilman lupaa ja minne. Kaapelien vesistöjen alituksia ja ylityksiä koskevista luvista voitaisiin luopua, jos saadaan käyttölupa maanomistajalta. Luvanvaraisuuden ja rekisteröintimenettelyn rajakohta voitaisiin määritellä nykyistä sallivammaksi lupien määrän vähentämiseksi. Toisaalta lupatarpeen poisto voi vaikuttaa myös toimijaa haittaavasti, koska naapuruussuhdelaki antaa mahdollisuuden valitusprosesseihin.
Valituslupajärjestelmän kehittäminen on meneillään eduskunnassa, raportti edellyttää sen toteuttamista myös ympäristösektorilla.
Uusi verkkomuotoinen YEL-työtulo-opas
Osoitteessa www.tyoelakelakipalvelu.fi/tyotulo-opas on avattu uusi verkkomuotoinen yrittäjän työtulo-opas 2015. Opas auttaa yrittäjää YEL-työtulonsa määrittämisessä. Työeläkkeen lisäksi vahvistettu työtulo määrää yrittäjän sosiaalietuuksien tason.
Vain oikealle tasolle vahvistettu työtulo varmistaa yrittäjälle riittävän vakuutus- ja sosiaaliturvan. Työtulon määrittäminen ei kuitenkaan aina ole helppoa. Eläketurvakeskuksen toimittama yrittäjän työtulo-ohje on yrittäjän pätevä apuväline tässä tehtävässä.
Asianmukaisen työtulotason määrittämiseen on saatu uutta apua. Eläketurvakeskuksessa on kehitetty verkkomuotoinen työtulo-opas yhteistyössä yrittäjien toimialajärjestöjen kanssa. Opas korvaa edellisen 2014 pdf-tiedostona julkaistun työtulo-oppaan. Uuteen oppaaseen ovat vaikuttaneet asiantuntijat YEL-vakuutuksia hoitavista eläkelaitoksista sekä Suomen Yrittäjät ry:stä.
Tiedot toimialakohtaisia – apuna palkkatilastot
Oppaaseen pääsee osoitteessa www.tyoelakelakipalvelu.fi/tyotulo-opas. Työtulon ensisijaisena määrittelyperusteena käytetään yrittäjän oman alan tai lähinnä soveltuvan alan järjestön ohjetta. Tietenkin työeläkevakuutuslaitoksessa vahvistettava työtulo arvioidaan jokaisen vakuutetun kohdalla yksilöllisesti, mihin vaikuttavat esimerkiksi toiminnan laajuus, yrittäjän työpanos jne.
Pääosin ohje soveltuu täyspäiväisen ja ympärivuotisen yrittäjätoiminnan työtulon määrittelyyn.
Vanhastaan hyvänä käytännön ohjeena on pidetty, että YEL-työtulon pitäisi vastata vähintään sitä palkkaa, mikä yrittäjän työtä tekevälle ulkopuoliselle maksettaisiin. Esimerkiksi tällaisissa tilanteissa yrittäjän työtulon määrittämiseen saa tukea oppaan sisältämistä palkkatilastoluvuista toimialoilta, joille ei ole saatu sopivaa toimialajärjestön ohjetta.
Työtulo-oppaaseen sisältyvien toimialakohtaisten ohjeiden luvut vastaavat pääosin vuoden 2015 indeksitasoa. Palkkatilastoluvut ovat vuodelta 2013. Ruotsinkielinen versio oppaasta valmistuu myöhemmin.
Oikein mitoitettu YEL takaa yrittäjän koko sosiaaliturvaa
Yrittäjä tarvitsee uskoa tulevaisuuteen. Silti kovassakaan kilpailussa ei saisi unohtaa, että kaikki ei aina mene liiketoimintasuunnitelman mukaisesti.
Palkkakertoimella arvonsa säilyttävä ja kattava YEL-vakuutus tuottaa taatusti turvaa yrittäjälle. Vanhuuseläkkeen lisäksi YEL sisältää työkyvyttömyyseläkkeen ja turvan perheelle, jos yrittäjä kuolisi.
Kaikenlaiset työeläkevakuutetut ansiot, olivat ne sitten millaista yrittäjyyttä tai palkkatyötä tahansa, ovat kerryttäneet vuodesta 2005 työeläkkeen yhteispottia ilman mitään eläkekattoja tai yhteensovituksia. YEL-maksut voi vähentää kokonaisuudessaan verotuksessa.
Tärkeää on huolehtia myös nykyhetken sosiaaliturvasta. YEL-työtulot määräävät yrittäjän sairauspäivä- ja vanhempainrahan suuruuden sekä työttömyysturvan tason.
Tämä kaikki toteutuu ainoastaan oikean työtulotason kautta. Tätä varten on apuna Eläketurvakeskuksen ylläpitämä www.tyoelakelakipalvelu.fi/tyotulo-opas.
FAKTA
Työtulo YEL-vakuutuksen perustana
YEL-työtulo hinnoittelee yrittäjän työpanoksen yrityksessä. Työtuloa ei siis arvioida yrityksen tuottaman voiton tai yrittäjän verotettavan tulon mukaan.
Vuonna 2015 YEL-maksu on 23,7 prosenttia työtulosta alle 53-vuotiaalla yrittäjällä ja tätä vanhemmilla 25,2 prosenttia. Uuden yrittäjän alennettu maksu on vastaavasti 18,49 ja 19,66 prosenttia neljäksi ensimmäiseksi toimintavuodeksi.
Vuonna 2015 työtulon vähimmäismäärä on 7 502,14 euroa vuodessa. Vähäisempää, esimerkiksi osa-aikaista, toimintaa harjoittava yrittäjä voi ottaa vakuutuksen vapaaehtoisesti.
Työttömyysturvaan kuulumisen vähimmäistyötuloraja on 12 325,55 euroa ja osa-aikaeläkkeen edellytyksenä on 15 004,29 euron työtulo vuodessa.
Enintään YEL-työtulo saa olla vuodessa 170 375,00 euroa.
Sopivan ja riittävän työtulon määrittelyyn saa apua verkko-osoitteesta: www.tyoelakelakipalvelu.fi/tyotulo-opas
Nordic Built Cities –kilpailu ja seminaari
Nordic Built Cities järjestää kolmivaiheisen, avoimen kilpailun, jolla etsitään innovatiivisia ratkaisuja hyvinvoivan, älykkään ja kestävän kaupunkisuunnittelun kehittämiseksi ja visualisoimiseksi. Lisätietoja ja osallistumisohjeet alla olevasta linkistä: http://www.anpdm.com/newsletterweb/43465E477845425E4574474659/41415A417…
Teemaan liittyen järjestetään Kööpenhaminassa 27.-28.4.2015 Nordic Green Building Counsil´s Conferenssin yhteydessä Nordic Built Cities Arena, keskusteluja, verkostoitumista ja tiedonvaihtoa varten. Ohjelma ja ilmoittautumisohjeet löytyvät edellä mainitusta linkistä.
FIIF yhdistää suomalaiset teollisen internetin toimijat
Finnish Industrial Internet Forum FIIF Foorumin tavoitteena on synnyttää vuoropuhelua ja yhteistä tekemistä toimialojen ja arvoketjujen yli, etsiä uusia tapoja vastata asiakkaiden tarpeisiin ja johtaa konkreettisiin teollisen internetin liiketoimintamalleihin ja sovelluksiin. Monivuotista hanketta vetää Teknologiateollisuus ry ja sitä koordinoi VTT. Hankkeen rahoittavat siihen osallistuvat yritykset, TEKES sekä Teknologiateollisuus ry.
Lisätietoja http://teknologiateollisuus.fi/fi/search/content/FIIF
Konsulttialan yrityksiä Foorumissa on vasta vähän, mutta toivomme, että mahdollisimman monet yritykset tulevat mukaan. Liittymään pääsee alla olevasta linkistä.
https://www.lyyti.fi/questions/60eca660a1
Sähköinen opas ohjaa laadukkaaseen korjausrakentamiseen
Millaista on laadukas korjausrakentaminen? Miten varmistua laadusta aina hankesuunnittelusta vastaanottoon ja käyttöönottovaiheeseen? Muun muassa näihin kysymyksiin vastaa Korjausrakentamispalveluiden hankintaopas taloyhtiöille, jossa korjausrakentamista ja sen laatuun liittyviä kysymyksiä käydään läpi taloyhtiön hallituksen ja isännöinnin näkökulmasta.
Jotta korjausrakentaminen voi olla laadukasta, on tilaajan eli taloyhtiön osattava hankkia palveluita, sanoo oppaan kirjoittaja, Kiinteistöliiton kehityspäällikkö Jari Virta. Korjaushankkeen läpivientiä helpottaa kaikissa vaiheissa se, että taloyhtiön hallitus ja isännöinti ovat perillä siitä, millaista on laadukas korjausrakentaminen.
Virta muistuttaa oppaassa, että rakentamisen laadusta puhuttaessa kiinnitetään usein päähuomio suunnittelun, tuotannon ja lopputuloksen tekniseen laatuun, mutta korjausrakentamisessa tulee huomioida myös toiminnallinen laatu eli se, miten korjaustyön aikainen ja sen jälkeinen toiminta hoidetaan. Korjausrakentaminen on suurelta osin asiakaspalvelua, Virta huomauttaa.
Osto-osaamisen puute on iso haaste taloyhtiömaailmassa. On tärkeää varmistaa hankkeen onnistumisen edellytykset heti alusta lähtien, ja tähän on kaivattu selkeitä ja tiiviitä ohjeita, joilla korjaushanke saadaan alusta alkaen oikeille urille, kertoo Rakentamisen Laatu RALA ry:n toiminnanjohtaja Tuula Råman.
Taloyhtiö, kun tilaat, muista nämä:
• Ennen hankkeiden aloitusta kiinnitä huomio kiinteistön nykytilaan ja korjaustarpeeseen.
• Laadi yksiselitteiset ja selkeät toimeksiannot, jotta palveluntuottajat voivat tehdä laadukkaita tarjouksia.
• Kiinnitä erityistä huomiota pätevien palveluntuottajien hankintaan.
• Laadi sopimukset aina kirjallisesti.
• Ole tarkkana sopimusten valvonnassa eli seuraa, että tehtyjä sopimuksia myös noudatetaan.
Lisätietoja:
kehityspäällikkö Jari Virta, Suomen Kiinteistöliitto ry, p. 045 6728 168, jari.virta@kiinteistoliitto.fi
toiminnanjohtaja Tuula Råman, Rakentamisen Laatu RALA ry, p. 0400 607 429, tuula.raman@rala.fi
Tekniikan tohtori Jari Virta on toiminut useissa rakennus- ja kiinteistöalan työmaa- ja tutkimustehtävissä yli kahden vuosikymmenen ajan. Työmaakokemusta Virta on hankkinut muun muassa Pohjansepot Oy:n, Seicon Oy:n, A. Puolimatka Oy:n ja Vehkon Oy:n palveluksessa. Tutkimuskokemusta Virralle on kertynyt Valtion teknillisessä tutkimuskeskuksessa (VTT) ja Teknillisessä korkeakoulussa. Yhdeksän viime vuoden ajan Virta on työskennellyt kehityspäällikkönä Suomen Kiinteistöliitossa, joka neuvoo ja opastaa taloyhtiöitä mm. korjaushankkeisiin liittyvissä asioissa. Hänen työtehtävänsä koostuvat pääasiassa edunvalvonnasta, tutkimus- ja kehitystoiminnasta sekä koulutuksesta.
Lataa Korjausrakentamispalveluiden hankintopas taloyhtiöille (pdf 1,2 Mt)
Opas on luettavissa myös Issuu.comissa.
FISE valmistelee uusia pätevyyskriteereitä
Maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvien pätevyyksien uusimistyö on käynnissä FISEssä. Kun 1.9.2014 voimaan astuneeseen lakimuutokseen 41/2014 liittyvät asetukset ja ohjeet saadaan ympäristöministeriössä valmiiksi, uudet pätevyyskriteerit varmistuvat. Saamamme tiedon mukaan asetukset ja ohjeet valmistuvat samanaikaisesti, aikaisintaan maaliskuun alussa.
Uudistuksessa suunnittelu- ja työnjohtotehtävien vaativuusluokat muuttuvat. Uudet luokat ovat vähäinen, tavanomainen, vaativa ja poikkeuksellisen vaativa. FISE tulee perustamaan pätevyydet tavanomaisen, vaativaan ja poikkeuksellisen vaativaan luokkaan. Tavoitteena on saada kriteerit valmiiksi mahdollisimman pian ja niiden mukainen hakuprosessi käyntiin huhti-toukokuussa. Tiedotamme FISEn ja sihteerijärjestöjen www-sivuilla etenemisestä.
Pätevyyden määräytymisperusteet eivät lakimuutoksen myötä muutu. Jatkossakin pätevyys muodostuu riittävästä koulutuksesta ja kokemuksesta suhteessa suunnittelu- ja työnjohtotehtävien vaativuuteen. FISE-pätevöityneet ovat tietojensa ja taitojensa lisäksi sitoutuneet noudattamaan FISEn eettisiä ohjeita.
Haluamme varmistaa nykyisten FISE-pätevöityneiden ammatinharjoittamisen ja pätevyyksien jatkumisen. 28.2. – 30.5.2015 päättyvien pätevyyksien voimassaoloaikaa jatketaan 31.5.2015 saakka. Tästä toimenpiteestä ei aiheudu lisätehtäviä tai kuluja pätevyyden haltijoille. Muutokset rekisteriin tehdään FISEn toimistolla.
Nykyiset pätevyydet säilyvät rekisterissä voimassaolonsa ajan ja ns. vapaaehtoisia, markkinalähtöisiä pätevyyksiä voi hakea normaaliin tapaan tälläkin hetkellä.
Lisätietoja: Toimitusjohtaja Marita Mäkinen, 050 574 5099
http://www.fise.fi/default/www/suomi/ajankohtaista/
AALTO PRO: Puurakenteiden suunnittelijan koulutusohjelma
Koulutuksen tavoitteena on tuottaa vaativien puurakenteiden suunnittelutehtäviin erikoistuneita rakennesuunnittelijoita. Koulutus järjestetään moduuleissa, joista kullakin on oma teemansa. Koulutukseen sisältyy myös kohde- ja työmaavierailuja. Koulutus on suunnattu ensisijaisesti rakennesuunnittelijoina toimiville diplomi- tai rakennusinsinööreille, joiden on koulutuksen suoritettuaan mahdollista hakea vaativien puurakenteiden suunnittelijan pätevyyttä. Koulutukseen voidaan ottaa myös rakennusalan opettajia ja viranomaisia.
Sisältö ja aikataulu:
Jakso 1: Puu ja sen jatkojalosteet, rakentamisen ohjaus 26.–28.5.2015
Jakso 2: Puurakenteiden suunnittelu ja mitoitus 1.–3.9.2015
Jakso 3: Puurakenteiden rakennusfysiikka sekä ääni- ja palotekniset kysymykset 6.–8.10.2015
Jakso 4: Puukerrostalorakentaminen ja työmaajärjestelyt 17.–19.11.2015
Koulutuksen kesto, laajuus ja hinta:
Koulutus käsittää yhteensä 12 koulutuspäivää (4 jaksoa). Jaksojen välissä osallistujat työskentelevät itsenäisesti annettujen harjoitusten ja projektityön parissa. Koulutuksen laajuus on 8,5–10,5 op. Koulutus on Uudenmaan ELY-keskuksen rahoittamaa ja osallistujille maksuton.
Huom! Koulutussuunnitelmaa tarkennetaan, kun uudet pätevyysluokat ja niihin liittyvät kriteerit ovat tiedossa.
Lisätietoja ja hakeminen:
Hakuaika päättyy 30.4.2015.
www.aaltopro.fi/puurakentaminen
Ulla Rintala, 050 544 2957, ulla.rintala@aaltoee.fi