SKOL tiedote 4/2014
Sisältö
POLIITIKKOJA EI KIINNOSTA RAKENNETTU YMPÄRISTÖ
SKOL TEKEE UUTTA STRATEGIAA MUUTTUVAAN TOIMINTAYMPÄRISTÖÖN
TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN NUORET JOHTAJAT VAUHDITTAMAAN KESTÄVÄÄ KASVUA
HORISONTTI 2020 PK-INSTRUMENTIN BUSINESS COACH -HAKU AUKI
ALUETAPAHTUMAT JA AINEISTOT
RAKENTAMISEEN LIITTYVÄ TIEDONANTOVELVOLLISUUS EI KOSKE SUUNNITTELUA
MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUUTOS VOIMAAN 1.9.2014
JÄSENYRITYKSIÄ MUISTUTETAAN SKOLIN EETTISTEN SÄÄNTÖJEN NOUDATTAMISESTA REKRYTOINNEISSA
SÄHKÖSUUNNITTELUN TYÖMÄÄRÄARVIO PÄIVITETTY
TALOTEKNIIKKASUUNNITTELUN TIETOMALLIPROSESSI PÄIVITETÄÄN, TYÖNJAOSTA HYVÄ SOPIA ETUKÄTEEN
TOIMIALAN KANNALTA KIINNOSTAVIA MARKKINAOIKEUDEN PÄÄTÖKSIÄ
260 MILJOONAA EUROA KESTÄVÄÄN KASVUUN JA TYÖHÖN VUONNA 2014
EUROOPAN ALUEELLISEN YHTEISTYÖN OHJELMAT KÄYNNISTYVÄT TÄNÄ VUONNA
SKOL-GOLF PICKALASSA 13.8.2014
POLIITIKKOJA EI KIINNOSTA RAKENNETTU YMPÄRISTÖ
”Puolueet pitävät rakennettua ympäristöä itsestäänselvyytenä, kiinnostusta herättää vain se, minne rakennetaan. Kehittämistä ei mietitä, vaikka rakennettu ympäristö työllistää viidenneksen suomalaisista ja kuluttaa liikenne mukaan lukien 60 prosenttia energiasta”, Kiinteistö- ja rakentamisfoorumin johtoryhmän puheenjohtaja, Rakennusteollisuus RT ry:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti kummeksuu.
Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi on selvittänyt eduskuntapuolueiden linjauksia rakennetun ympäristön teemoihin liittyen. Vaikka rakennetun ympäristön toimivuus on työllisyyden, Suomen kilpailukyvyn ja ihmisten hyvinvoinnin kannalta pääroolissa, on teema jäänyt päivänpolitiikan marginaaliin.
Kankea hallinto vähentää investointeja
Puolueet tunnistavat tarpeen keventää hitaita kaavoitus- ja lupaprosesseja, mutta konkreettisia toimia ei juuri ole esitetty ja metropolihallinnon kehittäminenkin on jäämässä taka-alalle. Metropolialueella pula kohtuuhintaisista asunnoista on melkein pysäyttänyt elinkeinoelämän kasvun [JK1] - pääsyiksi Pipatti näkee tonttipulan sekä liian tiukat ja yksityiskohtaiset kaavamääräykset.
”Viranomaisten välistä yhteistyötä tulee parantaa heti, jotta käsittelyajat lyhenevät. Tarvitsemme yhden luukun periaatteen julkiseen asiointiin. Lupa- ja kaavoitusprosessit tulee hoitaa rinnakkain ja viranomaisten keskinäisten valitusten toistensa päätöksistä tulee loppua.”
”Kuntien välisen epäterveen kaavakilpailun lopettamiseksi maankäyttö- ja liikenneasiat metropolialueella ja muissa kasvukeskuksissa pitää päättää jatkossa työssäkäyntialueittain yli kuntarajojen. Valtiovallan täytyy ohjata kehitystä tähän suuntaan rahoituksella ja säädösmuutoksilla.”
Rakennetusta ympäristöstä Suomen vetovoimatekijä
Yhteiskunta on keskellä suurta murrosta – tiedon vallankumous ja digitalisaatio muuttavat rakennetun ympäristön älykkääksi ja muuttavat nopeasti yhteiskuntaa. Ihmisten toimintatavat, työn tekemisen paikat ja sisältö, liikkuminen ja vapaa-ajan vietto, tieto- ja energiaverkot ja tuotantorakenne uudistuvat. Suomessa on huippuosaamista kaikilla toimintatapojen muutokseen liittyvillä aloilla. KIRA-foorumi uskoo, että Suomesta pystytään luomaan maailman kilpailukykyisin toiminta-alusta yrityksille. Älykkään rakennetun elinympäristön kehittäminen vaatii kuitenkin myös puolueiden heräämisen ja nopean asennemuutoksen onnistuakseen.
”Kaikki rakennettua ympäristöä koskeva julkinen tietoaineisto tulee avata yritysten ja kansalaisten hyödynnettäväksi. Julkisia hankintoja on kohdennettava uusien palveluiden ja innovaatioiden luomiseen. Tietomallien käyttöä tulee laajentaa julkisissa hankinnoissa kattamaan koko rakennetun ympäristön elinkaaren hallinta. Lisäksi rakennus- ja ICT-alan yhteisiä tutkimushankkeita pitää jatkossa tehdä enemmän”, selvityksen tekoa ohjannut Suunnittelu- ja konsultointiyritykset SKOL ry:n toimitusjohtaja Matti Mannonen sanoo.
Kansallisvarallisuudesta on huolehdittava aina
Suomen kansallisvarallisuudesta peräti 70 prosenttia on kiinni rakennuksissa ja infrassa. Tehdyn selvityksen perusteella poliitikkojen suhtautuminen jatkuviin ylläpidon menoleikkauksiin vaihtelee riippuen siitä, kuuluiko puolue hallitukseen vai oppositioon.
Pipatti nostaa esille pidemmän aikavälin seuraukset: ”Leikkaamalla määrärahoja julkisten kiinteistöjen ja infrastruktuurin hoidosta ja ylläpidosta tuhoamme Suomen kansallisvarallisuutta. Laiminlyönneistä aiheutuu vaurioita, joiden korjaaminen on monin verroin kalliimpaa kuin leikkauksista saadut säästöt. Valtion ja kuntien tulee ottaa vastuu omistamansa kansallisvarallisuuden asianmukaisesta ja riittävästä ylläpidosta ja hoidosta, jotta tilojen ja infrastruktuurin turvallisuus, terveellisyys ja kunto voidaan säilyttää tai palauttaa.”
Koko raportti löytyy tästä linkistä: http://www.kirafoorumi.fi/toimiala/puolueidenlinjauksia/
SKOL TEKEE UUTTA STRATEGIAA MUUTTUVAAN TOIMINTAYMPÄRISTÖÖN
Suomen talouden rakenne on murroksessa joka vaikuttaa kaikilla toimialoilla. Myös suunnittelu ja konsultointi muuttuvat jatkuvasti, joten SKOLin toimintastrategian tarkastelu ja uudistaminen on ajankohtaista.
Jäsenille ja sidosryhmille suunnatun strategiakyselyn vastauksissa korostuvat monet toimintaympäristön muutokset. Politiikassa kotimaisia epävarmuustekijöitä ovat ennakoimattomuus, populismi, pitkäjänteisyyden puute, päätöksenteon jumiutuminen ja hankkeiden vaikutusten epävarmuus. Kansainvälisessä politiikassa muutostekijöitä ovat EU:n ja Venäjän suhteiden kehitys sekä Aasian painoarvon kasvu globalisaation seurauksena.
Taloudessa julkisen sektorin (kunnat, Suomi, EU) ongelmat ja heikko talouskasvu sekä näiden vaikutus investointeihin ja kysyntään olivat ylivoimaisesti suurin epävarmuustekijä. Myös suunnittelutyön siirtyminen halvempiin maihin, ylikireä hintakilpailu ja rahoitusmahdollisuuksien kiristyminen tunnistettiin muutostekijöiksi.
Sosiaalisista muutoksista pinnalle nousivat osaavan työvoiman saatavuus, väestön ikääntyminen sekä sosiaalinen epävarmuus ja nuorten syrjäytyminen.
Teknologisista muutostekijöistä tärkeimpinä tunnistettiin uudet ohjelmistot, automaatio ja ICT yleisemmin, vihreän teknologian nousu, sekä työskentelytapojen muutokset kuten etätyö ja digitalisaation tuomat uudet toimintatavat.
Ympäristöregulaation nähdään kiristyvän, mikä lisää jatkuvasti suunnittelu- ja konsultointialan työmäärää. Kestävä kehitys ja ilmastonmuutoksen torjuminen näkyy jo lähes kaikissa toimeksiannoissa, mutta myös yrityksen omassa toiminnassa.
Lainsäädännön osalta EU-byrokratian ja sääntelyn ylipäätään nähdään hankaloittavan ja hidastavan toimintaa. Kiristyvät energiamääräykset ja ilmastonmuutokseen liittyvä muu lainsäädäntö vaikuttavat suunnittelumenetelmiin ja -ratkaisuihin.
Sidosryhmät pitävät kaikkia SKOLin tehtäviä tärkeinä
Sidosryhmien vastauksista ilmenee, että kaikki SKOLin nykyiset tehtävät nähdään tärkeinä. Tärkeimpänä tehtävänä sidosryhmät pitävät alan hankintamenettelyjen, pelisääntöjen ja sopimusehtojen kehittämistä yhdessä tilaajatahojen kanssa (arvosana 4,72 asteikolla 1-5), toiseksi tärkeimpänä hyvän suunnittelun merkityksestä ja vaikuttavuudesta viestintää (4,59) ja kolmantena jäsenten toimintaympäristöstä huolehtimista (4,38). Myös vaikuttamista ja osallistumista lakien ja säädösten valmistelutyöhön Suomessa ja EU-tasolla, alan tilastointi- ja ennakointitoiminnasta huolehtimista sekä yritysten ja yliopistojen/ammattikorkeakoulujen välisen yhteistyön lisäämistä pidettiin tärkeinä.
Jäsenten vastaukset olivat hyvin samansuuntaiset kuin sidosryhmien, mutta hienoinen yllätys oli että sidosryhmät pitävät tehtäviä vielä aavistuksen verran tärkeämpinä kuin jäsenet. Uuden strategian tekemisen kannalta on kuitenkin kaiken kaikkiaan rohkaisevaa, että järjestön tehtävät koetaan tärkeiksi sekä jäsenten että sidosryhmien keskuudessa. Yhteinen agenda parantaa olennaisesti mahdollisuuksia todelliseen vaikuttamiseen.
Uusi strategia muokataan syksyyn mennessä
Strategiakyselyn vastauksia on mietitty toukokuun aikana teollisuus-, talo- ja infratoimialojen työpajoissa. Hallitus työsti strategiaa työpajoissa muokatun aineiston pohjalta kesäkuun kokouksessaan, ja kesän aikana aineistosta muokataan uusi strategialuonnos. Keskeisiä esillä olevia teemoja ovat hyvän suunnittelun merkityksen ja vaikuttavuuden eli asiakashyötyjen esilletuonti, kumppanuusajattelun palauttaminen suunnitteluun ja konsultointiin, sekä alan tulevaisuuden osaajien varmistaminen huolehtimalla alan kannattavuudesta ja kiinnostavuudesta.
Kaikki suunnitellaan ensin – joko hyvin tai huonosti. Maapallomme kestävän tulevaisuuden kannalta ensimmäinen vaihtoehto on parempi.
TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN NUORET JOHTAJAT VAUHDITTAMAAN KESTÄVÄÄ KASVUA
Teknologiateollisuuden jäsenyritykset ja Teknologiateollisuus ry käynnistävät kolmen vuoden ohjelman, jonka tavoitteena on edistää hyvää johtamista ja kestävää kasvua sekä tukea nuoria johtajia työssään. Osana ohjelmaa Teknologiateollisuus on mukana myös Vuoden Nuori Johtaja -kilpailussa pääyhteistyökumppanina.
Teknologiateollisuuden yritykset uskovat, että johtamisella on ratkaiseva merkitys yrityksen menestymiselle. Hyvä johtaminen on nostettu yhdeksi tärkeimmistä tavoitteista Teknologiateollisuus ry:n liiketoiminnan ja teknologian kehittämisvisiossa. Hyvä johtamiskulttuuri houkuttelee parhaat osaajat yritykseen ja innostaa heitä panostamaan työhönsä.
− Tavoitteenamme on tuoda esille teknologia-alojen taitavia, nuoria johtajia ja kannustaa heitä toimimaan hyvän johtamisen esikuvina. Haluamme myös edistää teknologiayritysten nuorten johtajien verkottumista, johtaja Mervi Karikorpi Teknologiateollisuudesta kertoo.
Kokeneet teknologiajohtajat sparraavat jo toisiaan monissa verkostoissa. Esimerkiksi Teknologiateollisuuden Kasvutiimissä jaetaan kokemuksia kasvuyritysten johtamisesta ja tunnistetaan sekä kasvumahdollisuuksia että kasvun esteitä.
− Nyt käynnistettävillä toimenpiteillä haluamme tuoda esille myös teknologiateollisuuden nuorten johtajien näkökulmia johtamiseen ja yritysten kasvun luotsaamiseen. Suomi tarvitsee menestyviä teknologiayrityksiä ja teknologiayritykset hyviä johtajia, Karikorpi toteaa.
Teknologiateollisuus mukaan Vuoden Nuori Johtaja -kilpailuun
Teknologiateollisuus ry ja Suomen Nuorkauppakamarit ry ovat solmineet yhteistyösopimuksen hyvän johtajuuden edistämiseksi suomalaisissa yrityksissä ja yhteiskunnassa. Teknologiateollisuus ry toimii pääyhteistyökumppanina Vuoden Nuori Johtaja -kilpailussa, jossa kannustetaan nuoria hakeutumaan johtotehtäviin sekä kehittämään työelämässä tarvittavia kestävän johtamisen taitoja.
Vuoden Nuori Johtaja -kilpailuun voi ilmoittaa kenet tahansa alle 40-vuotiaan, vastuullisesti ja esimerkillisesti toimivan johtajan. Vuoden Nuori Johtaja 2014 -palkinnon lisäksi kilpailussa jaetaan myös Teknologiateollisuuden Vuoden Nuori Johtaja -tunnustus.
Suomen Nuorkauppakamarit ry on järjestänyt Vuoden Nuori Johtaja -kilpailun vuodesta 2007 alkaen. Tämän vuoden kilpailun suojelijana toimii ekonomisti Anne Brunila.
Ehdokkaita voi ilmoittaa osoitteessa: nuorijohtaja.fi. Hakuaika päättyy 14.9.2014.
Lisätietoja:
Mervi Karikorpi
Johtaja, Innovaatioympäristö ja uudistuminen
puh. 040 741 9801, etunimi.sukunimi@teknologiateollisuus.fi
Piia Simpanen
Asiantuntija, Innovaatioverkostot
puh. 0400 199 399, etunimi.sukunimi@teknologiateollisuus.fi
HORISONTTI 2020 PK-INSTRUMENTIN BUSINESS COACH -HAKU AUKI
Euroopan komissio tarjoaa Horisontti 2020 Pk-instrumentilla (SME instrument) rahoittamilleen yrityksille optiona maksutonta (ts. komission maksamaa) Coaching-palvelua, jonka tarkoituksena on auttaa yritystä kehittämään globaaleille markkinoille pääsyn edellytyksiä. Palvelun tuottavat ulkopuoliset asiantuntijat, joilta vaaditaan vähintään 5 vuoden. kokemus pk-yritysten liiketoiminnan konsultoinnista ja palvelut yrityksiin päin koordinoi Enterprise Europe Network.
Coaching-palvelun kokonaispituus/rahoitettu hanke on 3 pv (Phase 1) +12pv (Phase 2).
Komissio on avannut kauan odotetun haun Pk-instrumentissa käytettäville konsulteille. Lisätietoa ja linkit hakuun EUTI:n sivuilla http://www.tekes.eu/ajankohtaista/uutiset-2013/pk-instrumentin-business-coach--haku-auki/
ALUETAPAHTUMAT JA AINEISTOT
SKOL, RAKLI ja Teknologiateollisuus järjestävät jäsenille ja asiakkaille sekä sidosryhmille suunnattuja iltapäivätapahtumia, joista kaksi on jo pidetty, Tampereella 23.4. ja Turussa 7.5. Syksyllä järjestetään tapahtumat vielä Oulussa 4.9, Vaasassa 11.9, Kuopiossa 18.9 ja Kouvolassa 25.9.2014. Tarkemmat ohjelmat ja paikat varmistuvat kesän aikana.
Kevään aikana järjestettyjen tapahtumien alustukset löytyvät alla olevista linkeistä.
23.4.2014 Tampereella, alustukset:
- Ajankohtaista alalta, hankintamenettelyt, Matti Mannonen SKOL
- KSE13, esittely, Matti Kiiskinen SKOL
- Suunnittelun uudet tehtäväluettelot, Juho Kess RAKLI
7.5.2014 Turussa, alustukset:
Mannosen ja Kiiskisen alustukset yllä Tampere-kohdassa
- Tilaajan puheenvuoro, Jouko Turto Turun kaupunki
- Suunnittelijan puheenvuoro, Jouni Mantela Optiplan
- Uudet tehtäväluettelot, Ilpo Peltonen RAKLI
Tapahtumiin kutsutaan alueilla toimivat SKOLin jäsenyritykset ja jäsenyritysten nimeämiä asiakkaita, alueilla toimivia RAKLIn jäseniä, Teknologiateollisuuden alueyhdistysten jäseniä, alueiden kaupunkien, kuntien ja ELY-keskusten edustajia sekä Senaatti-kiinteistöjen alueyksiköiden edustajia.
Asiakkaiden ja sidosryhmien kutsuja varten SKOLilla on käytössään uutiskirjeen jakelu, joka on n. 3600 kpl. Pyydämme alueilla toimivia SKOLin jäsenyrityksiä varmistamaan, että avainasiakkaanne saavat kutsun tilaisuuteen.
Kutsuttavia voi ilmoittaa osoitteella hilve.nurminen@teknologiateollisuus.fi. Kutsuttavista on ilmoitettava nimi, toimipaikka, osoite, asema ja sähköpostiosoite, mieluiten kuukautta ennen ko. tilaisuutta. Lisätietoja: matti.kiiskinen@teknologiateollisuus.fi
RAKENTAMISEEN LIITTYVÄ TIEDONANTOVELVOLLISUUS EI KOSKE SUUNNITTELUA
Eduskunta on hyväksynyt lait (363/2013 ja 364/2013), joiden nojalla tilaajilla on velvollisuus ilmoittaa tietoja Verohallinnolle rakentamiseen liittyvistä urakoista ja urakoitsijoista sekä yhteisen rakennustyömaan päätoteuttajalla velvollisuus ilmoittaa tietoja rakennustyömaalla työskentelevistä henkilöistä 1.7.2014 alkaen.
Verohallinnon ohjeistus löytyy linkistä http://www.vero.fi/fi-FI/Syventavat_veroohjeet/Elinkeinoverotus/Rakentamiseen_liittyva_tiedonantovelvoll(32723).
Tiedonantovelvollisuus ei koske arvonlisäverolain 31.3 §:n 2-kohdassa tarkoitettua, momentin 1 kohdassa tarkoitettuun työhön liittyvää suunnittelua, valvontaa ja muuta niihin verrattavaa palvelua.
Edellä mainitut suunnittelu ja valvonta eivät erikseen hankittuina kuulu tiedonantovelvollisuuden piiriin, mutta jos esimerkiksi urakka- tai rakentamissopimuksessa on sovittu, että suunnittelu tilataan rakentamispalvelun suorittavalta yhtiöltä osana kyseistä sopimusta, myös suunnittelu kuuluu tällöin tiedonantovelvollisuuden piiriin.
Verohallinto on tehnyt erilliseen Usein kysytyt kysymykset -osion, jossa on otettu kantaa tiedonantovelvollisuudesta esitettyihin yksittäisiin kysymyksiin. Kysymyksiä päivitetään jatkuvaluontoisesti linkissä http://www.vero.fi/fi-FI/Syventavat_veroohjeet/Usein_kysyttya.
Aiemmin käyttöön tullut veronumero koskee myös työmaalla käyviä suunnittelijoita. Urakoitsija- ja työmaakohtaiset kulkulupakäytännöt voivat poiketa verohallinnon ilmoitusvelvollisuudesta ollen laajempia ja kattaa myös työmaalla käyvät suunnittelijat.
MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUUTOS VOIMAAN 1.9.2014
Maankäyttö- ja rakennuslain muutos: suunnittelua, rakennustyönjohtoa ja viranomaisvalvontaa koskeva säännösmuutos voimaan 1.9.2014. Laki on julkaistu Suomen säädöskokoelmassa numerolla (41/2014), www.finlex.fi/fi/laki/kokoelma/2014/sk20140041.pdf.
Rakentamisen suunnittelua, rakennustyönjohtoa ja viranomaisvalvontaa koskeva sääntely on uudistettu vastaamaan perustuslain säädöstasoa sekä asetuksenantovaltuutta koskevia vaatimuksia. Samalla kun sääntely on saatettu perustuslain edellyttämään muotoon, on rakennushankkeeseen ryhtyvän velvollisuuksia, rakennuksen suunnittelua ja suunnittelijoita, rakennustyönjohtoa, rakennuslupamenettelyä ja rakentamisen viranomaisvalvontaa koskevia säännöksiä selkeytetty helpottamaan niiden yhtenäisempää soveltamista.
Suunnittelu- ja työnjohtotehtävien vaativuusluokkia, suunnittelijoiden ja työnjohtajien kelpoisuutta ja hyväksyntää sekä kelpoisuuden arviointia koskevat säännökset muodostavat rakentamisen keskeisen laatujärjestelmän. Maankäyttö- ja rakennuslain mukainen rakentamisen ohjaus perustuu rakennushankkeen toimijoiden, lähinnä rakennushankkeeseen ryhtyvän ja hänen palkkaamiensa suunnittelijoiden ja työnjohdon vastuuseen täyttää laissa säädetyt velvollisuudet.
Neliportainen tehtävien vaativuusluokitus säilyy ennallaan, mutta vaativimman luokan nimi muuttuu poikkeuksellisen vaativaksi. Vaativuusluokan määräytymisestä ja eroista luokkien välillä säädetään tarkemmin asetuksella. Tarkoitus on selkeyttää ja yhtenäistää vaativuusluokituksen käyttöä ja palauttaa se alkuperäiseen tarkoitukseensa, jossa vaativuusluokan määrittämisen avulla määritetään myös suunnittelu- ja työnjohtotehtävässä tarvittava osaaminen.
Rakennuksen suunnittelijoina toimivien ja työsuorituksesta vastaavien tehtävistä ja kelpoisuusvaatimuksista säädetään laissa saman sisältöisesti kuin nyt säädetään asetuksissa. Ympäristöministeriö tulee laatimaan myöhemmin suunnittelu- ja työnjohtoalakohtaiset ohjetaulukot, joissa kelpoisuudet eri tehtäviin määritellään havainnollisesti.
Viranomaisvalvontaa koskeva pirstaleista sääntelyä on lakimuutoksessa selkeytetty ja parannettu valvontatoimien ennakoitavuutta.
Korjausrakentamisen erityispiirteiden huomioon ottamista on lakimuutoksessa korostettu. Myös kosteus- ja homevaurioiden selvittämiseen ja korjaamiseen liittyviä menettelyjä on täsmennetty ja niistä tullaan tarkemmin säätämään asetuksissa. Lain voimaantullessa kelpoisuusvaatimukset täyttävänä suunnittelijana ja työnjohtajana pidetään myös henkilöä, joka on ennen lain voimaantuloa rakennusvalvontaviranomaisen vastaaviin erittäin vaativiin tehtäviin hyväksymä ja jolla voidaan näin katsoa olevan tehtävän vaatimat edellytykset.
Asetuksen muutos koskien rakentamisen suunnittelu- ja työnjohtotehtäviä sekä ehdotukset asetuksiksi koskien suunnitelmia ja rakentamisen viranomaisvalvontaa
Asetusluonnokset perustuvat maankäyttö- ja rakennuslain muutokseen (41/2014), joka koskee rakennushankkeeseen ryhtyvän velvollisuuksia, rakennuksen suunnittelua ja suunnittelijoita, rakennustyönjohtoa sekä rakentamisen viranomaisvalvontaa koskevaa sääntelyä.
Edellä mainittu lainmuutos ja asetusluonnokset yhdessä korvaisivat rakennuksen suunnittelijoista ja suunnitelmista annetun ympäristöministeriön asetuksen (Suomen rakentamismääräyskokoelman osa A2, 2002) sekä rakennustyön valvonnasta annetun ympäristöministeriön asetuksen (Suomen rakentamismääräyskokoelman osa A1, 2006).
Asetusten on tarkoitus tulla voimaan 1.9.2014.
SKOL on vaikuttanut aktiivisesti asetuksen ja ohjeiden laadintatyöhön
SKOL on antanut asetusluonnokseen perusteellisen lausunnon, joka on ladattavissa linkistä http://www.skolry.fi/sites/default/files/YM2_600_2014MRA_SKOL130514.pdf.
SKOLin rakennetoimikunta on lisäksi laatinut ohje-ehdotuksen poikkeuksellisen vaativien kantavien rakenteiden kohteiden luokittelusta ja suunnittelutehtävien määrittelystä. Tämä ehdotus on parhaillaan Ympäristöministeriön arvioitavana.
Lisätietoja:
Rakennusneuvos Aila Korpivaara, YM, puh. 029 5250137, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
SKOLin rakennetoimikunnan puheenjohtaja Harri Tinkanen, WISE Group, p. 0400-259 030, harri.tinkanen@wisegroup.fi
Kehityspäällikkö Matti Kiiskinen, SKOL ry, puh. 0400-717130, matti.kiiskinen@teknologiateollisuus.fi
JÄSENYRITYKSIÄ MUISTUTETAAN SKOLIN EETTISTEN SÄÄNTÖJEN NOUDATTAMISESTA REKRYTOINNEISSA
Jäsenyrityksistä tulleen palautteen perusteella on SKOLin hallituksessa keskusteltu hyvistä rekrytointiperiaatteista. Työntekijöiden haun tulee perustua rekrytointi-ilmoituksiin ja hakijan omaan aktiivisuuteen. Työntekijöiden suora kalastelu kilpailijayrityksestä katsotaan kilpailijan liiketoiminnan häirinnäksi, mikä on SKOLin eettisten sääntöjen mukaan kiellettyä. Suorahakukonsulttien ja muiden suorahakumenettelyjen käyttö tulee rajoittaa senioritason esimiestehtävien täyttämiseen.
SÄHKÖSUUNNITTELUN TYÖMÄÄRÄARVIO PÄIVITETTY
Sähkösuunnittelun työmääräarvio on päivitetty NSS:n ja SKOLin yhteistyönä. Päivitetyn työmääräarvion voit ladata linkistä.
Muiden toimialojen työmääräarviot löytyvät: http://www.skolry.fi/talonrakennussektori.
TALOTEKNIIKKASUUNNITTELUN TIETOMALLIPROSESSIA PÄIVITETÄÄN, TYÖNJAOSTA HYVÄ SOPIA ETUKÄTEEN
Vuoden 2013 lopulla SKOLin talotekniikkaryhmän aloitteesta laadittua ja julkaistua TATE-tietomallisuunnittelun prosessikuvausta ja ohjeistusta on päätetty päivittää SKOLin rakenne- ja talotekniikkaryhmien välisten neuvotteluiden tuloksena. Prosessista ja ohjeistuksesta pyritään saamaan molempia toimialoja tyydyttävä toimialojen tehtävälaajuuden, työmäärien ja sopimustekniikan kannalta.
SKOL suosittelee toistaiseksi, että YTV 2012-tietomalliohjeiden käyttöönoton ja soveltamisen yhteydessä sovitaan osapuolten kesken etukäteen, minkä työnjakovaihtoehdon (1, 2 vai 3) mukaan edetään. Tärkeää on myös sopia rakentamista ja työmaata varten tarvittavan 2D-dokumentaation työnjaosta ja menettelyistä selkeästi ja kirjata eri osapuolten tehtävät mieluiten jo tarjouspyyntöihin, tarjouksiin ja suunnittelusopimuksiin.
Päivitetty ohjeistus julkaistaan elokuussa 2014.
Vuonna 2013 julkaistut kuvaukset:
Prosessikuvaukset, pdf-muoto
Prosessikuvaukset, doc-muoto
Saatu palaute ja kommentit, pdf
TOIMIALAN KANNALTA KIINNOSTAVIA MARKKINAOIKEUDEN PÄÄTÖKSIÄ
SKOL on koonnut kotisivuilleen toimialan kannalta kiinnostavia markkinaoikeuden päätöksiä vuosilta 2012-2014.
Päätökset löytyvät linkistä: http://www.skolry.fi/lausunnot/toimialan-kannalta-kiinnostavia-markkinaoikeuden-päätöksiä
Markkinaoikeuden kaikkia hankinta-asioita koskevat päätökset on nähtävissä linkissä http://www.markkinaoikeus.fi/fi/index/paatokset/hankintaasiat.html.
260 MILJOONAA EUROA KESTÄVÄÄN KASVUUN JA TYÖHÖN VUONNA 2014
Hallitus vahvisti 12.6.2014 Suomen rakennerahasto-ohjelman varojen jaon vuodelle 2014.
Suomen rakennerahasto-ohjelman rahoituksella tuetaan hankkeita, joilla edistetään pk-yritysten kilpailukykyä, uuden tiedon ja osaamisen tuottamista ja hyödyntämistä, työllisyyttä, koulutusta ja sosiaalista osallisuutta ja köyhyyden torjuntaa sekä vähähiilisyyttä. Käynnissä olevista alueellisista hankehauista saa lisätietoa ELY-keskuksista ja maakunnan liitoista.
Kaikkiaan rahaa on käytettävissä ohjelmakaudella noin 2,6 miljardia euroa.
Rahoitusta alueelliseen ja valtakunnalliseen toimintaan
Alueellisten varojen jako rakennerahastovaroja myöntäville ELY-keskuksille, maakuntien liitoille ja Tekesille on maakuntien rahoitussuunnitelmaesitysten mukainen. Alueellisia Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja valtion varoja jaetaan yhteensä 146,9 miljoonaa euroa ja Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ja valtion varoja 77,5 miljoonaa euroa.
Valtakunnallisten teemojen varat EAKR-toimintaan, yhteensä noin 9,7 miljoonaa euroa, jaetaan Tekesille käytettäväksi Innovatiiviset kaupungit eli INKA-ohjelman rahoitukseen.
Valtakunnallisten teemojen varat ESR-toimintaan, yhteensä noin 25,8 miljoonaa euroa, jaetaan rakennerahastovaroja myöntäville ELY-keskuksille ja sosiaali- ja terveysministeriölle.
ESR:n valtakunnallisten teemojen varojen jako perustuu hallinnonalojen sopimaan alustavaan jakoon ohjelmakaudelle. Vuoden 2014 varoista työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan osuudeksi on sovittu noin 8,2 miljoonaa euroa, opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan osuudeksi reilut 9 miljoonaa euroa ja sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan osuudeksi noin 8,5 miljoonaa euroa.
Kestävään kaupunkikehittämiseen reilut kuusi miljoonaa
Kestävään kaupunkikehittämiseen varatut vuoden 2014 valtuudet, yhteensä noin 6,2 miljoonaa euroa, jaetaan rakennerahastovaroja myöntävälle Uudenmaan liitolle. Varat sisältyvät EAKR-toiminnan alueelliseen osuuteen (noin 146,9 milj.euroa).
Suomen suurimmat kaupungit Helsinki, Espoo, Vantaa, Oulu, Tampere ja Turku toteuttavat rakennerahasto-ohjelmassa kestävän kaupunkikehittämisen strategian.
Strategian teemat ovat avoin data ja rajapinnat, avoimet innovaatioalustat ja avoin osallisuus.
EAKR-rahoitus kestävään kaupunkikehittämiseen koko ohjelmakaudella on 39,5 miljoonaa euroa. Valtion ja kaupunkien rahoitusosuus on samansuuruinen. Maakuntien yhteistyöryhmät päättävät toimintaan kohdennettavasta ESR-rahoituksesta, joka sisältyy ESR:n alueelliseen osuuteen.
Teknisestä tuesta linjaukset
Hallitus päätti 12.6.2014 myös Suomen rakennerahasto-ohjelman teknisestä tuesta. Teknisen tuen kokonaismäärä on noin 78 miljoonaa euroa ohjelmakaudella 2014–2020. Tekninen tuki on rakennerahasto-ohjelman valmisteluun, hallintoon, seurantaan, arviointiin, tiedotukseen, viestintään, valvontaan ja tarkastukseen tarkoitettua EU-osarahoitteista tukea.
Teknistä tukea käyttävät työ- ja elinkeinoministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, ELY-keskukset ja maakunnan liitot.
Työ- ja elinkeinoministeriö on uudistanut hallituksen rakennepoliittisen ohjelman mukaisesti rakennerahastojen toimintamallia muun muassa keskittämällä rakennerahastotoiminnan välittävän toimielimen eli rahoittajan ja maksajan tehtävät neljään ELY-keskukseen aiemman viidentoista sijaan. Etelä- ja Länsi-Suomen maakunnan liitot ovat koonneet rakennerahastovaroja myöntävän viranomaisen (välittävän toimielimen) tehtävät molemmilla suuralueilla yhteen liittoon. Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnan liitot pyrkivät tiivistämään muuten yhteistyötään. Lisäksi hallintoa tehostavat siirtyminen viidestä ohjelmasta yhteen ohjelmaan, suurempi hankekoko, kokonaan sähköinen tietojärjestelmä ja laajemmin käyttöön otettavat yksinkertaistetut kustannusmallit.
Koordinoivia maakuntaliittoja ovat Lapin liitto, Pohjois-Karjalan liitto, Uudenmaan liitto ja Pirkanmaan liitto. Rakennerahasto-ELY-keskuksia ovat Pohjois-Pohjanmaan, Etelä-Savon, Hämeen ja Keski-Suomen ELY-keskukset.
Lisätietoja osoitteesta www.rakennerahastot.fi
Lisätiedot:
neuvotteleva virkamies Jukka Ristaniemi, TEM, p. 029 504 9067 (valtuuksien jako)
ylitarkastaja Johanna Osenius, TEM, p. 029 506 4937 (tekninen tuki)
aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä, TEM, p. 029 506 4935
neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio, TEM, p. 029 506 4932
Tiedote TEM:n sivuilla: http://www.tem.fi/?s=2472&89522_m=115456
EUROOPAN ALUEELLISEN YHTEISTYÖN OHJELMAT KÄYNNISTYVÄT TÄNÄ VUONNA
Hallitus hyväksyi 12.6.2014 yhdeksän Euroopan alueellisen yhteistyön EAY-ohjelmaa. Ohjelmat käynnistetään myöhemmin tänä vuonna.
EAY-ohjelmat täydentävät kansallista rakennerahasto-ohjelmaa, ja niihin on koko EU:ssa osoitettu vajaat 3 prosenttia rakennerahastovaroista.
Ohjelmilla tuetaan rajat ylittävää yhteistyötä, alueellisesti laajempaa valtioiden välistä yhteistyötä sekä koko EU:n kattavaa alueiden välistä yhteistyötä, tiedon vaihtoa ja tutkimusta. Rakennerahastokaudelle 2014–2020 on valmisteltu noin 70 EAY-ohjelmaa.
Suomi osallistuu kaudella yhdeksään EAY-ohjelmaan, jotka ovat:
Rajat ylittävän yhteistyön ohjelmat:
1. Pohjoinen (Suomi, Ruotsi, Norja)
2. Botnia-Atlantica (Suomi, Ruotsi, Norja)
3. Keskinen Itämeri (Suomi/Ahvenanmaa, Ruotsi, Viro, Latvia).
Valtioiden välisen yhteistyön ohjelmat:
4. Itämeren alue (Suomi, Ruotsi, Tanska, Saksa, Viro, Latvia, Liettua, Puola, Norja, Valkovenäjä, Venäjä)
5. Pohjoinen periferia ja Arktis (Suomi, Ruotsi, Iso-Britannia/Skotlanti, Iso-Britannia/Pohjois-Irlanti, Irlanti, Norja, Islanti, Grönlanti, Färsaaret).
Koko EU:n kattavat alueiden välisen yhteistyön ohjelmat:
6. INTERREG EUROPE (kaikki EU-maat + Norja, Sveitsi)
7. INTERACT III (kaikki EU-maat + Norja, Sveitsi)
8. URBACT III (kaikki EU-maat + Norja, Sveitsi)
9. ESPON 2020 (kaikki EU-maat + Norja, Sveitsi, Liechtenstein).
Yli 160 miljoonaa rajat ylittävään ja valtioiden väliseen yhteistyöhön
Suomella on käytettävissä 161,3 miljoonaa euroa Euroopan aluekehitysrahastosta rajat ylittävää ja valtioiden välistä yhteistyötä varten. Pääosa eli noin 100 miljoonaa euroa jaettiin viiden ensiksi mainitun ohjelman kesken.
Loput noin 60 miljoonaa euroa osoitetaan kolmeen Suomen ja Venäjän rajalla toteutettavaan ENI CBC -ohjelmaan (Kolarctic, Karelia, Kaakkois-Suomi–Venäjä). ENI CBC -ohjelmat ovat hallinnollisesti ulkosuhdeohjelmia ja niiden rahoitus koostuu osaksi rakennerahastovaroista ja osaksi ulkosuhdevaroista. ENI CBC -ohjelmien valmistelu on vielä kesken ja ne tulevat hallituksen hyväksyttäväksi syksyllä.
Alueiden välisen yhteistyön ohjelmien rahoitus tulee suoraan EU:n budjetista.
Kaikki yhdeksän ohjelmaa ovat jatkoa edellisellä kaudella toteutetuille ohjelmille. Uudella ohjelmakaudella pyritään vahvempaan temaattiseen keskittämiseen. Painotukset vaihtelevat hieman ohjelmittain, mutta keskeisimpiä ovat innovoinnin vahvistaminen, pk-yritysten kilpailukyvyn parantaminen sekä ympäristön suojeleminen ja luonnonvarojen käytön tehokkuuden parantaminen. Eräissä ohjelmissa on erityisesti huomioitu EU:n Itämeristrategian tukeminen (Itämeren alue, Keskinen Itämeri), toisissa taas arktinen yhteistyö (Pohjoinen periferia, Pohjoinen).
Lisätietoja kaikista ohjelmista löytyy verkosta osoitteesta www.tem.fi/eayohjelmat.
Lisätiedot:
aluekehitysneuvos Harry Ekestam, TEM, p. 029 506 4921
neuvotteleva virkamies Petri Haapalainen, TEM, p. 029 506 4922
Tiedote TEM:n sivuilla: http://www.tem.fi/?s=2472&89522_m=115454
SKOL-GOLF PICKALASSA 13.8.2014
SKOLin jäsentoimistojen välinen 25. golf-turnaus järjestetään keskiviikkona 13.8.2014 Pickala Park -kentällä, yhteislähtö klo 13. Kilpailu käydään kaksihenkisin joukkuein. Myös eläkkeelle siirtyneet aikaisemmat osallistujat ovat tervetulleita mukaan. Lisätietoja lähetetään aikaisemmin osallistuneille ja ilmoittautuneille. Ilmoittautumiset tasoitus- ja seuratiedoin p. 09-192 3308 tai osoitteeseen matti.mannonen@teknologiateollisuus.fi.