SKOLin hallitusohjelmatavoitteet
Suunnittelu- ja konsultointialalla on ratkaiseva merkitys koko maapallomme tulevaisuudelle. Rakennetun ympäristön toimivuus, kestävyys ja ekologisuus, terveellisyys ja turvallisuus mietitään suunnittelutoimistoissa. Ekologisuus, kestävyys ja tehokkuus ovat keskeisiä tavoitteita myös teollisuuden prosessien, koneiden ja laitteiden, tuotantolaitosten, energian tuotannon, logistiikan ja kierrätyksen suunnittelussa.
Suunnittelu- ja konsultointialan hallitusohjelmatavoitteet parantavat Suomen ja suomalaisten yritysten kilpailukykyä. Samalla ne tukevat koko Teknologiateollisuuden ja Kiinteistö- ja Rakentamisfoorumin tavoitteita tulevalle hallituskaudelle.
1. Rakennetun ympäristön hallinto on koottava yhteen
Rakennetun ympäristön merkitys on niin suuri, että sen ohjaukseen ja pitkäjänteiseen kehittämiseen on saatava kokonaisnäkemys ja riittävät resurssit, joita käytetään tehokkaasti. Maankäytön, rakentamisen, asumisen sekä liikenteen koordinointi on koottava yhteen. Myös rakennetun ympäristön energia-asiat on sisällytettävä samaan hallintoon.
Koordinoitu hallinto luo edellytykset kilpailukykyisen ja investointeja houkuttelevan ympäristön luomisen yrityksille. Yhdistäminen parantaa hallinnon kustannustehokasta ja sujuvaa toimintaa. Kokonaisnäkemys mahdollistaa ripeän päätöksenteon, ohjauskeinojen optimoinnin, monimutkaisten riippuvuussuhteiden paremman hallinnan, pitkäjänteisen kehittämistyön sekä sen tulosten nopean testaamisen ja käyttöönoton.
2. Osaamisen ja työvoiman saatavuus on turvattava
Suomi menestyy vain osaamisella. Koulutusjärjestelmän on tuotettava entistä taitavampia moniosaajia. Koulutusjärjestelmän ja työnantajien välistä yhteistyötä on lisättävä koulutuksen työelämävastaavuuden parantamiseksi. Yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa on säilytettävä erilaiset osaamistavoitteet elinkeinoelämän tarpeiden mukaan.
Koulutusta tarjoavien oppilaitosten resurssien riittävyys on varmistettava korkeatasoisen opetuksen ja tutkimuksen takaamiseksi. Oppilaitosten rahoituksessa on huomioitava valmistuneiden työllistyminen nykyistä merkittävästi suuremmalla painolla. Painopistealueet koulutuksen kehittämisessä on mietittävä huomioiden digitalisoituminen ja toimintaympäristön nopeat muutokset. Tietotekniikan opetus on aloitettava jo peruskoulussa.
3. Suomesta tulee luoda maailman kilpailukykyisin toimintaympäristö
Yhteiskunta on keskellä suurta murrosta – digitalisaatio yhdessä tietovarantojen ja verkon uusien hyödyntämismahdollisuuksien kanssa muuttavat arkea jatkuvasti. Ihmisten toimintatavat, työn tekemisen paikat ja sisältö, liikkuminen, ostoskäyttäytyminen ja vapaa-ajan vietto muuttuvat. Energian tuotanto hajaantuu ja puhdistuu ja sen kulutus muuttuu. Teollisuustuotanto uudistuu, automatisoituu ja osittain paikallistuu, robotiikka ja uudet tuotantomenetelmät palauttavat teollisen tuotannon kilpailukyvyn Suomessa.
Kaikki hyödynnettävissä oleva julkinen data tulee avata ja poistaa lainsäädännölliset esteet sen hyödyntämiselle. Julkisilla hankinnoilla tulee edistää toimintaa tehostavien palvelujen ja muiden innovaatioiden luomista. Tutkimushankkeiden rahoitusta tulee lisätä. Hallinnollisia prosesseja pitää nopeuttaa, luoda yhden luukun periaate yritysten ja kansalaisten julkiseen asiointiin sekä toteuttaa kaikki rekisteri- ja lupapalvelut sähköisinä.
4. Julkisia hankintamenettelyjä tulee kehittää laatua ja osaamista painottaviksi
Halpaan tarjoushintaan painottuva valinta asiantuntijapalveluiden hankinnoissa johtaa julkisten varojen tuhlaukseen: elinkaaritalouden kannalta kalliisiin ja toimivuudeltaan keskinkertaisiin ratkaisuihin.
Suunnittelu- ja muiden asiantuntijapalvelujen hankinnassa tulee aina painottaa valinnassa osaamista ja korkeaa laatua. Hyvään suunnitteluun panostaminen johtaa hyvin toimiviin, elinkaaritaloudellisiin toteutus- ja ylläpitoratkaisuihin.
Uuteen hankintalakiin tulee sisällyttää laatua ja osaamista korostavia sekä kumppanuuksia edistäviä toimintamalleja. Hankintapäätösten tulee perustua aidosti tarjousten kokonaistaloudellisuuden, laadun ja osaamisen arviointiin. Julkisia hankintoja tekevien tahojen hankintaosaamista tulee lisätä järjestelmällisellä kouluttamisella. Julkisissa hankinnoissa tulee kannustaa uusien innovatiivisten ratkaisujen kehittämiseen.
5. Suomen kehitysyhteistyössä tulee hyödyntää nykyistä paremmin suomalaista maailmanluokan asiantuntijaosaamista
Valtaosa Suomen kehitysyhteistyöstä käytetään suoraan budjettitukeen tai osarahoituksena muiden tahojen hallinnoimiin hankkeisiin, jolloin kehitysavun vaikuttavuus on muiden käsissä. Suomessa on kuitenkin maailman huipputason asiantuntemusta monilla avunsaajamaiden kehittymisen kannalta kriittisillä osaamisalueilla.
Suomen kehitysapua tulee suunnata uudelleen siten, että hyödynnetään nykyistä huomattavasti enemmän suomalaista asiantuntijaosaamista hankkeiden valmistelussa ja toteutuksessa esimerkiksi yhdyskunta- ja cleantech-sektoreilla. Samalla edistetään suomalaisten yritysten kansainvälistymistä.
2015-02-09 00:00:00 Europe/Helsinki