SKOLin jäsentiedote 4/2012
Sisältö
SUHDANNEKATSAUS 1-2012: Kotimaassa kasvua, vientityöt vähenevät
SUUNNITTELUKUSTANNUSTEN SEURANTA 2/2012
SKOLIN JÄSENMAKSULASKUISTA
FIDIC-SOPIMUSKOULUTUSTA
TEKNOLOGIATEOLLISUUS JA ALUEKONTAKTIT TUTUIKSI
VERONUMERO KOSKEMAAN MYÖS TYÖMAALLA KÄYVIÄ SUUNNITTELIJOITA
TUOREET MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUT TUKEVAT LAADUN PAINOTUSTA
Liitteet:
Suhdannekatsaus 1/2012
Suunnittelukustannusten seuranta 2/2012
SUHDANNEKATSAUS 1-2012: Kotimaassa kasvua, vientityöt vähenevät
SKOLin jäsenyritysten kokonaistilauskanta kasvoi viisi prosenttia
puolen vuoden talvijaksolla. Huhtikuussa SKOLin jäsenyritysten kokonaistilauskanta oli miltei 600 miljoonaa euroa, yli 15 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Kotimaisia töitä oli 80 % ja vientitöitä 20 % tilauskannasta. Tilauskanta vastaa keskimäärin noin puolen vuoden työmäärää.
Pääosa uusista töistä saatiin kotimaasta, teollisuussektorin vientitilaukset sen sijaan vähenivät. Henkilöstö on lisääntynyt neljä prosenttia vuoden aikana ja kasvun arvioidaan jatkuvan samansuuruisena. Osaavista suunnittelijoista on ollut puutetta lähes kaikilla suunnittelualoilla. Alalla on jopa parin sadan osaajan lisätarve. Suhdannekatsaus 1/2012 liitteenä.
SUUNNITTELUKUSTANNUSTEN SEURANTA 2/2012
Suunnittelukustannukset ovat nousseet 0,6 prosenttia vuoden alusta lähinnä palkkaliukumien johdosta. Kuluneiden 12 kuukauden aikana nousu on ollut 3,4 prosenttia. Suunnittelukustannusten seurantalaskelma 2/2012 on tiedotteen liitteenä.
SKOLIN JÄSENMAKSULASKUISTA
SKOLin jäsenmaksu perustuu yrityksen henkilömäärään vuoden ensimmäisenä työpäivänä. Henkilömäärät on kysytty jäsenluettelotietojen yhteydessä ja painettu jäsenluetteloon. SKOLin syyskokous hyväksyy vuosittain jäsenmaksun suuruuden. Jäsenmaksutaulukko löytyy SKOLin sivulta www.skolry.fi, kohdasta Toiminta.
Niillä SKOL-jäsenillä, jotka eivät ole liittyneet Teknologiateollisuuden jäseniksi, näkyy jäsenmaksulaskussa 200 euron kulukorvaus, jonka Teknologiateollisuus perii hallintokulujensa kattamiseksi ei-jäseniltään.
Teknologiateollisuus on laskuttanut omat jäsenmaksunsa toukokuussa.
FIDIC-SOPIMUSKOULUTUSTA
SKOL ja RIL järjestävät Helsingissä koulutusta FIDICin sopimusehdoista 19.-20.9.2012 otsikolla FIDIC CONDITIONS OF CONTRACT -
A PRACTICAL OVERVIEW. Koulutuksessa käydään läpi FIDIC-sopimusehtojen rakenne ja sisältö. Koulutus tapahtuu englanniksi Corderoy International Ltd:n asiantuntijan Andrew Kirbyn johdolla.
Lisätiedot ja ilmoittautumisohjeet http://www.ril.fi/fi/koulutus/liiketoimintakoulutus.html.
Aiemmin toukokuulle ilmoitettu koulutus on peruttu.
TEKNOLOGIATEOLLISUUS JA ALUEKONTAKTIT TUTUIKSI
SKOLin jäsenet ovat liittyneet aktiivisesti Teknologiateollisuuden jäseniksi. Vuoden lopussa yhteisiä jäseniä oli 173 yritystä, joiden palveluksessa on 85 prosenttia SKOL-yritysten henkilöstöstä.
Erityisesti osa pienemmistä yrityksistä on jättänyt liittymättä, myös heille suositellaan liittymistä, jotta saisivat varmistettua kaikki tarvitsemansa palvelut. SKOLin oma henkilöstö ei pysty auttamaan kaikissa työsuhde- ja sopimusasioissa. Useimmille alle 10 hengen yrityksille Teknologiateollisuuden jäsenmaksu on 350 euroa vuodessa ja sen maksamalla välttyy samalla 200 euron kulukorvaukselta. Jäsenyysasioissa palvelee Ritva Marttila puh. (09) 192 3340 ritva.marttila@teknologiateollisuus.fi
Teknologiateollisuudella on alueelliset toimipaikat Kuopiossa, Oulussa, Seinäjoella, Tampereelle ja Turussa. Näillä alueilla toimiville jäsenyrityksille suositellaan tutustumista ja yhteydenpitoa aluetoimintaan.
Teknologiateollisuuden alueyksiköt tukevat yritysten yhteistyötä, kehitystoimintaa ja verkostoitumista, parantavat yrityslähtöisyyden edellytyksiä työmarkkina-asioissa sekä pitävät aktiivisesti yhteyttä paikallisiin sidosryhmiin.
Lisäksi alueyksiköt tarjoavat jäsenyrityksille neuvontaa työsuhteisiin sekä työ- ja toimintaympäristön kehittämiseen liittyvissä asioissa sekä järjestävät työsuhdeasioihin liittyvää yrityskohtaista ja yhteistä koulutusta. Lisätietoja aluetoiminnasta ja alueellisista yhteyshenkilöistä:
http://www.teknologiateollisuus.fi/fi/palvelut/alueellinen-toiminta.html.
VERONUMERO KOSKEE MYÖS TYÖMAALLA KÄYVIÄ SUUNNITTELIJOITA
Yhteisellä rakennustyömaalla työskenteleville henkilöille pakollisessa kuvallisessa tunnistekortissa tulee olla aikaisemmin edellytettyjen tietojen lisäksi myös Verohallinnon antama veronumero. Tätä koskeva
työturvallisuuslain muutos tulee voimaan 1.9.2012.
Ennen muutoksen voimaantuloa aloitetuilla työmailla on kuuden kuukauden siirtymäaika, jonka kuluessa veronumeron sisältävä henkilötunniste voidaan ottaa käyttöön eli viimeistään se tulee olla 1.3.2013. Syyskuun jälkeen alkavilla työmailla veronumero on oltava tunnistekortissa heti työskentelyn alkaessa.
Veronumero koskee rakennustyömaalla työskenteleviä henkilöitä, joilla on työturvallisuuslain 52 a §:n mukaan oltava työmaalla liikkuessaan esillä kuvallinen tunnistekortti. Tunnistekortissa tulee olla näkyvissä veronumero. Rakentamisella tarkoitetaan talon rakentamista, korjausrakentamista, purkamista ja erikoisurakointia kuten lvi- ja sähkötöitä sekä maa- ja vesirakentamista.
Yhteisellä rakennustyömaalla työskentelevin velvollisuus on pitää tunnistekortti nähtävillä. Työpaikat, joissa on aliurakointia, ovat tyypillisiä yhteisiä rakennustyömaita. Tunnistetta ei kuitenkaan tarvitse olla tilapäisesti tavaraa työmaalle kuljettavalla sekä työmailla, joilla yksityishenkilö rakennuttaa tai korjaa rakennusta yksityiskäyttöönsä.
Velvollisuus pitää näkyvillä tunnistekorttia koskee sekä työntekijöitä että itsenäisiä työnsuorittajia eli mm. liikkeen- ja ammatinharjoittajia ja yhtiömiehiä. Jokaisella yhteisellä rakennustyömaalla työskentelevällä on työmaalla liikkuessaan oltava näkyvillä tunnistekortti.
Veronumero koskee Verohallinnon tulkinnan mukaan myös työmaalla satunnaisesti käyviä suunnittelijoita, koska työmaalla käynti liittyy heidän töihinsä ja vastaavasti suunnittelu liittyy työmaalla työskentelyyn, vaikka eivät käytännössä tee itse suunnittelutyötä lähtökohtaisesti työmaalla.
Lisätietoa Verohallinnon sivustolta http://www.vero.fi/fi-FI/Syventavat_veroohjeet/Usein_kysyttya/Veronumer… (19230)
TUOREET MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUT TUKEVAT LAADUN PAINOTUSTA
Kahdessa tuoreessa markkinaoikeuden ratkaisussa 66/12 ja 85/12 on otettu kantaa kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen valintaperiaatteisiin ja tarjouksen hylkäämiseen poikkeuksellisen alhaisen hinnan perusteella.
Ratkaisussa 66/12 markkinaoikeus katsoi, ettei hankintayksikkö ole menetellyt moottoritien tiesuunnitelman laatimista koskevassa hankinnassa julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti ja hylkäsi suunnitteluyrityksen tekemän valituksen hankinnasta. Hankintayksikkö oli valinnut kolmesta suunnittelutarjouksesta parhaat yhteispisteet saaneen, joka oli kolmesta jätetystä tarjouksesta hinnaltaan keskimmäinen ja 20 % kalliimpi kuin valittajan hinnaltaan halvin tarjous. Valittaja vaati, että markkinaoikeus kumoaa hankintapäätöksen, kieltää hankintayksikköä noudattamasta valittajan virheellisenä pitämää Suva-menettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan menettelynsä.
Markkinaoikeuden mukaan hankintayksikkö oli tarjouspyynnössä kuvannut yksityiskohtaisesti menetelmän, jolla se saattaa vertailukelpoiseksi ja yhdistelee hinnan ja muiden vertailuperusteiden osalta tarjouksista tehdyt arviot. Lisäksi tarjouspyynnössä oli ilmoitettu, että suunnittelutehtävän saa kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen jättäjä. Markkinaoikeuden mukaan hankintalaissa ei ole säännöksiä, miten tarjousten arviointiperusteet tulee painottaa ja pisteyttää. Hankintayksiköllä on siten harkintavalta sen suhteen, miten se tekee luonteeltaan erilaisten vertailuperusteiden, kuten hinnan ja ammattitaidon, osalta tehtyjen arvioiden vertailukelpoiseksi saattamisen ja yhdistelyn.
Tarjouspyynnössä tarjousten vertailussa käytettäväksi ilmoitetun ja tarkasti kuvatun menetelmän käyttäminen ei ole ollut syrjivää tai tarjoajia epätasapuolisesti kohtelevaa. Hankintayksikkö ei siten ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti määritellessään tarjouspyynnössä tarjousten kokonaistaloudellisen edullisuuden", markkinaoikeus sanoo.
Ratkaisussa 85/12 hankintayksikkö on saanut rakennuttamispalveluita koskevaan hankintailmoitukseen 13 tarjousta. Kaupungin yhdyskuntalautakunta on muutoksenhaun kohteena olevalla tekemällään hankinta-päätöksellä hylännyt valittajan tarjouksen hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisena ja valinnut toisen tarjouksen.
Hankintapäätöksen mukaan valittajan tarjous "hylätään tarjotun konsultoinnin laatuun ja laajuuteen sekä muihin saatuihin tarjouksiin (12 kpl) nähden hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisena". Hankintapäätöksessä on lisäksi mainittu, että valittajalta on pyydetty sähköpostilla kirjallista selvitystä yrityksen antaman tarjouksen perusteista.
Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on harkintavaltaa tarjousta valittaessa sovellettavien kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteiden sekä niiden mahdollisen painotuksen määrittämisessä. Kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteena tulee kuitenkin käyttää sellaisia seikkoja, joiden perusteella voidaan selvittää, mikä tarjouksista on taloudellisesti edullisin. Vertailuperusteiden tulee lisäksi liittyä hankinnan kohteeseen ja olla luonteeltaan syrjimättömiä. Vertailuperusteet eivät myöskään saa antaa hankintayksikölle rajoittamatonta vapautta tarjousten vertailun toteuttamisessa.
Hankintapäätökseen liitetyn tarjousten vertailutaulukon mukaan valittajan 48.100 euron tarjous on ollut hinnaltaan halvin. Seuraavaksi halvimman tarjouksen vertailuhinta on ollut 184.000 euroa ja kalleimman tarjouksen vertailuhinta 525.750 euroa. Voittaneen tarjoajan tarjouksen vertailuhinta on ollut 189.550, joka on ollut neljänneksi halvin. Vertailutaulukon mukaan valittajan tarjouksessa esitetty 1.620 tunnin työtuntiarvio on ollut pienin. Seuraavaksi pienin työtuntiarvio on ollut voittaneen tarjoajan esittämä 2.230 tuntia ja suurin 7.010 tuntia.
Hankintayksiköllä on harkintavaltaa sen suhteen, pitääkö se tarjoushintaa poikkeuksellisen alhaisena ja hylkääkö se tarjouksen tällä perusteella. Markkinaoikeus katsoo, että valittajan esittämät syyt tarjoamansa hinnan alhaisuudelle eivät ole olleet riittäviä selittämään näin suurta eroa muihin tarjouksiin nähden. Hankintayksikkö on perustanut ratkaisunsa valittajan tarjouksen hylkäämisestä perusteltuun epäilyyn siitä, ettei valittaja kykene toimittamaan pyydettyä palvelua tarjotulla hinnalla. Näin ollen markkinaoikeus katsoo, että hankintayksiköllä on ollut hyväksyttävä peruste katsoa valittajan tarjous hinnaltaan poikkeuksellisen alhaiseksi ja hylätä se tällä perusteella.
Markkinaoikeuden ratkaisut ovat nähtävissä sivustolla http://www.oikeus.fi/markkinaoikeus/13986.htm, sitä mukaa kun päätökset on saatu toimitetuiksi asianosaisille.