SKOLin Konsulttipäivässä katsottiin pitkälle tulevaisuuteen
11.4.2017
[[{"fid":"1431","view_mode":"default","fields":{"format":"default","alignment":"","field_file_image_alt_text[und][0][value]":false,"field_file_image_title_text[und][0][value]":false},"type":"media","field_deltas":{"1":{"format":"default","alignment":"","field_file_image_alt_text[und][0][value]":false,"field_file_image_title_text[und][0][value]":false}},"attributes":{"height":"720","width":"960","style":"width: 600px; height: 450px;","class":"media-element file-default","data-delta":"1"}}]]
SKOLin vuotuinen Konsulttipäivä kokosi jälleen suunnittelu- ja konsultointialan ammattilaiset yhteen visioimaan alan tulevaisuutta. Tilaisuudessa kuultiin useita mielenkiintoisia puheenvuoroja alan kärkinimiltä. SKOLin puheenjohtaja, Rambollin Markku Moilanen puhui suunnittelu- ja konsultointialan suuresta osaamistarpeesta. Mihin suuntaan suunnittelu- ja konsultointialan osaaminen on menossa ja millaista osaamista tarvitsemme tulevaisuudessa? Osaamistarve ei kohdistu ainoastaan suunnittelu- ja konsultointialan yrityksiin, vaan osaamistarve heijastuu myös yritysten asiakkaisiin.
Suomi tarvitsee voimavarakseen parhaat insinööriosaajat ja myös poikkitieteellistä osaamista. Moilasen mukaan tahto, tieto, taito, kokemus ja kontaktit muodostavat ammatillisen osaamisen sekä työelämätaitojen perusta. Tulevaisuuden työelämätaidot ovat moninaisia: esimerkiksi kulttuuriosaaminen on paljon muutakin kuin kielitaitoa. Työ muuttuu erityisesti digitalisaation myötä, ja ihmiset ovat myös vaativampia työolojen suhteen. Keskustelussa nousi voimakkaasti esiin siitä, kenen vastuulla on pitää huolta osaamisesta. Suurin vastuu on työntekijällä itsellään: on pidettävä huoli, että oma osaaminen on työmarkkinoille relevanttia ja tarpeellista. Myös yrityksillä, yhteiskunnalla sekä yliopistoilla ja ammattikorkeakouluilla on suuri rooli osaajatarpeen täyttämiseen. Yhteistyöllä voimme varmistaa Suomelle kestävän tulevaisuuden.
Suunnitteluala digitalisoituu - kuinka pysyä mukana muutoksessa?
Tapahtuman keynote-puhuja, Etteplanin toimitusjohtaja Juha Näkki esitteli johtamansa yrityksen tekemää digiloikkaa. Etteplan on vuonna 1980-luvulla perustettu suunnitteluyritys, joka on viime vuosina laajentanut toimintaansa voimakkaasti digitalisaation ja teknologian avulla. Kun asiakkaiden liiketoimintamallit muuttuvat, tulee myös suunnitteluyrityksen kyetä vastaamaan muutokseen. Teknologian kehittyessä tuotteet verkottuvat ja älykkyys lisääntyy.
Suunnittelu- ja konsultointialalla on useita esimerkkejä siitä, kuinka big data, analytiikka ja keinoäly lisäävät tietoa tuotteista ja prosesseista. Tieto mahdollistaa palvelujen kehityksen ja täysin uudenlaisten palveluiden luomisen. Samalla suunnittelutyö muuttaa muotoaan: teknologian kehitys tuo uudenlaisia osaamistarpeita suunnittelutyöhön. Ohjelmistojen kehitys tehostaa ja muuttaa suunnittelutyötä, ja Näkin mukaan keinoäly tuleekin korvaamaan osan nykyisestä suunnittelutyöstä. Myös suunnittelun lähtökohdat muuttuvat. Esimerkiksi autonomisen ohjauksen kasvu vaikuttaa suoraan myös suunnittelutyöhön, joka on aiemmin tehty kuljettajalähtöisesti. Samalla suunnittelun lopputulokset muuttuvat mm. 3D-tulostuksen myötä.
Vuoden Nuori Konsultti on monipuolinen lisäarvon tuottaja
SKOL valitsi Vuoden Nuoren Konsultin nyt neljättä kertaa. Tänä vuonna arvostetun voiton vei 33-vuotias lempääläläinen diplomi-insinööri Ville Laine A-Insinööreiltä. Laine työskentelee teollisuus- ja toimitilarakentamisen suunnitteluyksikössä suunnittelupäällikkönä. Muut kaksi palkittua finalistia olivat Sitolla työskentelevä maisema-arkkitehti ja taiteen maisteri Suvi Saastamoinen, sekä Rambollilla kantavien rakenteiden laskennan osastopäällikkönä työskentelevä diplomi-insinööri Joona Tuikka.
Kilpailun taso oli tänäkin vuonna erittäin korkea. - Suomi voi menestyä vain korkealla osaamisella, ja on hienoa nähdä, että suunnittelu- ja konsultointialalta löytyy joka vuosi näin paljon uusia huippuosaajia, sanoi SKOLin Matti Mannonen tilaisuudessa. Tuore Vuoden Nuori Konsultti kertoi uskovansa, että hänen suurin vahvuutensa on monipuolisten projektien kautta kasvanut laaja-alainen osaaminen ja sen soveltaminen siten, että työ tuottaa asiakkaalle lisäarvoa. Asiakkaiden tarpeiden syvällinen ymmärtäminen on Laineelle kaiken toiminnan lähtökohta. SKOL onnittelee vielä kerran kilpailun voittajaa ja finalisteja!
SKOLin lahja 100-vuotiaalle Suomelle
SKOLin toimitusjohtaja Matti Mannonen lanseerasi visiotyön tulevaisuuden liikkumisesta kaupungeissa. Liikkuminen on tärkeä osa ihmisten jokapäiväistä elämää ja kaupungistuminen voimakas megatrendi. Tiedon määrän valtavan kasvun, digitalisaation ja automaation vaikutuksia yritetään hahmottaa ja niiden tuoman kehityksen moninaisia vaikutuksia ei osata vielä täysin käsittää. Suunnittelu- ja konsultointiyritykset SKOLin ”Näin kaupunki liikkuu ja liikuttaa vuosisadan jälkipuoliskolla” -visiotyö on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa. Alkusysäyksenä visiotyölle tilaisuudessa kuultiin kaksi visionääristä puheenvuoroa tulevaisuuden kaupungeista ja liikkumisesta.
Turun yliopiston tulevaisuuden tutkimuskeskus professori Markku Wilenius alusti tulevaisuuden älykkäästä kaupungista. Luomme uudenlaista, älykkäämpää yhteiskuntaa jossa joukkoliikenne nousee entistäkin suurempaan rooliin ja kaupunkien rooli kasvaa tulevaisuudessa entistäkin merkittävämmäksi. Maailma elää parhaillaan suuren murroksen aikaa, jossa olemme tällä hetkellä siirtymässä yhdestä yhteiskunnallisesta aallosta toiseen. Tulevaisuudessa painopiste työpaikkojen siirtyy Wileniuksen mukaan entistäkin enemmän pk-sektorille. Samalla uudenlaisia työpaikkoja syntyy kaupunkeihin jatkuvasti. Ihmisten liikkuvuuden helpottaminen on ratkaisevaa – kuinka saada houkuteltua kaupunkeihin enemmän ihmisiä ja elämää?
Menneisyyden suunnitteluratkaisut eivät toimi tulevaisuudessa, kun yksityisautoilun rooli pienenee yhteiskunnassa.
Wilenius näki, että tulevaisuuden älykäs kaupunki on resurssitehokas kokonaisuus toimivaa liikennejärjestelmää, sisältäen myös kevyen liikenteen sekä kestävän kehityksen suunnittelua. Saavutettava, tiivis keskusta on tulevaisuutta, ja sitä ohjaa käsitys kaupunkitilan älykkäämmästä hyötykäytöstä. Systeemitason suunnittelua tarvitaan, mutta myös ruohonjuuritason kaupunkikulttuuria luovaa uudenlaista tekemistä. Tarvitaan myös uudenlaista liiketoimintaa.
OP Ryhmän liikkumisen hankejohtaja Sonja Heikkilä kertoi innostavassa esityksessään liikkumisesta yhtenä OP:n strategisista painopistealueista. Digitalisaatio ja älykkäät autot mahdollistavat helppouden, ja saumaton käyttökokemus johtaa palvelujen yleistymiseen. Tulevaisuudessa on todennäköistä, että kulkumuotojen rajat hälvenevät, vaihtoehtojen määrä kasvaa ja asiakkaan valta kasvaa.
Liikkumisen tarve, eli ihmisen pääsy toivottuun määränpäähän on tärkeää, ei niinkään se, miten liikkuminen toteutetaan. Asiakkaiden tarpeet määrittävät palvelujen muutoksen.
OP on lanseerannut myös Auto palveluna -konseptin (OP Kulku), jossa asiakas saa auton käyttöön ilman tarvetta omistaa sitä. Autoilija saa vapauden ilman auton omistamisen huolia. Myös yhteiskäyttömuodot yleistyvät tulevaisuudessa. Arjessa tapahtuva jakaminen mahdollistuu autojen älykkyyden ja teknologian kehityksen myötä. Joukkoliikenteen ja yksityisautoilun välillä on kuilu, jonka vuoksi uudet autoilun palvelut ovat tärkeä osa liikkumisen kokonaisuutta. Myös autonomiset autot ovat tulevaisuuden suuri kysymys.
Tilaisuuden esitykset:
Markku Moilanen; Osaamisen tulevaisuus
Juha Näkki; Suunnittelu digitalisoituu - mikä muuttuu?
Markku Wilenius; Tulevaisuuden älykäs kaupunki
Sonja Heikkilä; Tulevaisuuden liikenteen palvelut