SKOLin tiedote 11/2012
Sisältö
SOSIAALIVAKUUTUSMAKSUT 2013
SOSIAALIKUSTANNUSPROSENTIT 2013
MATKAKUSTANNUSTEN VELOITUKSET 2013
RAKENNUSTEOLLISUUDEN LAATUPÄIVÄ
SECTOR REVIEW 2012 JA NÄKYMÄT ENSI VUODELLE
EFCA YOUNG PROFESSIONALS COMPETITION
HANKINTATOIMEEN TARVITAAN LISÄÄ OSAAMISTA
Liitteet:
Suunnittelutyön sosiaalikustannusprosentti 2013
Konsulttityön sosiaalikustannusprosentti 2013
Maastotyön sosiaalikustannusprosentti 2013
RAKLI/SKOL: Matkakustannusten veloitusperusteet 2013
RAKLI/SKOL: Ulkomaanpäivärahat ja hotellikorvaukset 2013
YP competition 2013 - MA announcement
EFCA YP competition 2013 application form
SOSIAALIVAKUUTUSMAKSUT 2013
Vuoden 2013 sosiaalivakuutusmaksut on vahvistettu. Työnantajan sairausvakuutusmaksu (sosiaaliturvamaksu) on 2,04 %.
Työnantajan maksut
Työttömyysvakuutusmaksun porrastuksena oleva vuotuinen palkkasumma nousee 1 990 500 euroon. Työttömyysvakuutusmaksut ovat samat kuin edellisenä vuonna eli 0,8 % mainitun palkkasumman alle jäävien palkkojen osalta. Ylimenevästä palkkasummasta maksetaan 3,20 % työttömyysvakuutusmaksua. Osaomistajan työttömyysvakuutusmaksu on 0,8 %.
Työeläkevakuutusmaksu on sama kuin tänäkin vuonna, keskimäärin 17,35 %. Myös ryhmähenkivakuutusmaksu ja keskimääräinen tapaturmavakuutusmaksu pysyvät ennallaan.
Työntekijän maksut
- Vakuutetun sairausvakuutusmaksu on 2,04 % palkasta. Maksu koostuu päivärahamaksusta 0,74 % ja sairaanhoitomaksusta 1,30 %. Maksut sisältyvät verokorttiin merkittyyn pidätysprosenttiin, eikä niitä pidätetä erikseen työntekijän palkasta. Päivärahamaksun suuruus on kuitenkin merkittävä työntekijän palkkalaskelmaan.
- Työttömyysvakuutusmaksu on 0,6 % (0,6), osaomistajan työttömyysvakuutusmaksu on 0,2 %.
- Työeläkemaksu on sama kuin vuonna 2012 eli alle 53-vuotiailta 5,15 % (4,7) ja 53 vuotta täyttäneiltä 6,5 % (6,0).
SOSIAALIKUSTANNUSPROSENTIT 2013
Vuoden 2013 sosiaalikustannusprosentit muuttuvat hieman edellisvuodesta. Suunnittelutyön sosiaalikustannusprosentit ovat 45,4 % (45,5 % vuonna 2011) alle 1 990 500 euron palkkasummasta ja 48,0 % (48,1) sen ylimenevältä osalta.
Liitteenä ovat SKOLin ylläpitämät suunnittelutyötä, konsulttityötä ja maastotyötä koskevat sosiaalikustannusprosenttilaskelmat.
MATKAKUSTANNUSTEN VELOITUKSET 2013
SKOLin ja RAKLIn välillä on sovittu matkakustannusten veloitusperusteista, veloitushinnat ovat samat kuin Verohallinnon ja valtiovarainministeriön päätöksissä. Tilaajalta laskutettaessa hintoihin voidaan lisätä käsittelykulut.
Verohallinto on antanut päätöksen verovapaista matkakustannusten korvauk-sista vuonna 2013. Päätös löytyy www.vero.fi kohdasta syventävät vero-ohjeet -> ennakonpidätys -> työnantaja. Kotimaan hotellikorvausten enimmäismäärät ovat Helsingissä, Vantaalla, Espoossa ja Kauniaisissa 141 euroa ja muualla Suomessa 100 euroa. Ulkomaanmatkojen hotellikorvausten ylärajana käytetään Valtion virkaehtosopimusten mukaisia hotellikorvauksia, jotka julkaistaan valtion virka- ja työehtojen alla valtiovarainministeriön sivulla www.vm.fi -> Valtio työnantajana.
Työntekijöille maksetaan päivärahat ym. matkakustannusten korvaukset työehtosopimusten mukaisesti. Matkakustannusten veloitusperusteet sekä ulkomaan päivärahat ovat tiedotteen liitteenä ja löytyvät myös SKOLin sivulta www.skolry.fi -> uusimmat jäsentiedotusasiat. Käyttöetuauton kilometrikorvaus on 13 snt kilometriltä.
RAKENNUSTEOLLISUUDEN LAATUPÄIVÄ
Rakentamisen laadusta käydään vilkasta keskustelua. Tervetuloa kuuntelemaan ajankohtaista tietoa ja käytännön kokemuksia laadunhallinnan haasteista, ratkaisuista ja työkaluista sekä osallistumaan keskusteluun. Rakennusteollisuus RT järjestää tammi-helmikuussa Laatupäivä-tilaisuuksia eri puolilla Suomea. Myös RALA on mukana tilaisuuksissa.
Kuopio, keskiviikko 16.1. klo 12.30-16.30 Technopoliksen auditorio Ohjelma ja ilmoittautumiset
Lahti, perjantai 18.1. klo 13-16 Kokouskeskus Fellmannia Ohjelma ja ilmoittautumiset
Oulu, maanantai 28.1. klo 13-16 Oulun ammattikorkeakoulun tilat Ohjelma ja ilmoittautumiset
Helsinki, maanantai 4.2. klo 13-16 Kansallismuseon auditorio Ohjelma ja Ilmoittautumiset
Tampere, perjantai 8.2. 10-13 Asta-messut, Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Ohjelma ja ilmoittautumiset
Turku, torstai 14.2. klo 13-16 Turun Messu- ja Kongressikeskus Ohjelma ja ilmoittautumiset
Tilaisuudet on tarkoitettu rakennusalan ammattilaisille, jotka työskentelevät rakennusliikkeissä, suunnittelutoimistoissa, tilaajina tai viranomaisina. Tilaisuuksiin ovat tervetulleita myös alan opiskelijat.
Tilaisuuksien tavoitteena on kertoa ajankohtaista tietoa ja käytännön kokemuksia laadunhallinnan haasteista, ratkaisuista ja työkaluista sekä aikaansaada positiivista keskustelua sekä sitä kautta toimenpiteitä.
SECTOR REVIEW 2012 ja näkymät ensi vuodelle
Pohjoismainen Sector Review ilmestyy vihdoin lähipäivinä ja se on luettavissa pdf-versionaSKOLin sivulla. Painettua versiota voi pyytää SKOLista puh. (09) 192 3298. Tähän tiedotteeseen on poimittu muutama huomio pohjoismaisesta vertailusta avaintunnuslukujen osalta. Tunnuslukuvertailut on tehty 30 suurimman yrityksen tilinpäätöstiedoista, ja muutettu euroiksi vuoden 2011 keskimääräisillä valuuttakursseilla.
Liikevaihto/työntekijä on korkein Norjassa, euroiksi muunnettuna noin 158.000 euroa vuodessa. Ruotsissa vastaava luku on reilut 120.000 euroa vuodessa, Tanskassa 110.000 euroa vuodessa, Islannissa 95.000 euroa vuodessa ja Suomi on pahnanpohjimmainen noin 91.000 euron vuosilaskutuksella per työntekijä.
Tulosprosentin vertailussa Suomen suunnittelu- ja konsulttiala on myös viimeisenä. Islannissa on korkein tulosprosentti eli 11,5 %, Ruotsissa 7,9 %, Norjassa 6,6 %, Tanskassa 3,5 % ja Suomessa 3,1 prosenttia. Kun katsotaan tuloksen kehittymistä pohjoismaissa finanssikriisin jälkeen, parhaiten kannattavuuttaan on parantanut Islannin konsulttiala. Ruotsissa finanssikriisi on vaikuttanut merkittävästi teollisuussektoriin, mutta kaikki alat huomioiden kriisi näyttää ainoastaan parantaneen yritysten tuloskehitystä. Norjassa toipuminen on ollut hieman hitaampaa, ja Suomi ja Tanska ovat kannattavuudessa edelleen heikolla tasolla taantuman jatkuessa.
Vuoden 2012 jälkipuoliskolla Ruotsissakin markkinatilanne on kääntynyt epävakaammaksi ja 20 % yrityksistä arvioi kysynnän laskevan. Teollisuuden investointien ennakoidaan laskevan noin 3 % vuonna 2013 ja tärkeimpien vientimarkkinoiden kasvun odotetaan alkavan uudelleen mahdollisesti joskus vuoden 2013 kuluessa. Palvelusektorin odotetaan kasvavan ensi vuonna vain 1,5 % ja BKT:n kokonaisuutena 1,2 %. Ruotsissa on kuitenkin edelleen rekrytointitarpeita, yli puolet suunnittelualan yrityksistä pitää pääasiallisena kasvun esteenä pulaa osaavasta henkilöstöstä. Talonrakennussektorin odotetaan kasvavan hiukan vuonna 2013, mutta infrasektorilla uudet tilaukset ovat kääntyneet laskuun ja ensi vuodesta saattaa tulla välivuosi ennen uusien hankkeiden liikkeellelähtöä. Vuosille 2014-25 on suunniteltu yhteensä noin 55 miljardin euron infrainvestointeja eli yli 4,5 miljardia euroa vuodessa, mikä toteutuessaan tulee pitämään Ruotsin inframarkkinat erittäin mielenkiintoisina.
Tanskassa kotimainen kasvu vuonna 2012 on ollut heikkoa ja käännettä olennaisesti parempaan ei ole odotettavissa vielä ensi vuonna. Tanskan suunnittelu- ja konsulttialan liikevaihdosta yli puolet tulee lisäksi ulkomailta, joten globaalin markkinan epävarmuustekijät vaikuttavat yritysten näkymiin. Lähes 40 % yrityksistä ilmoittaa lisäävänsä henkilöstöä, toisaalta 30 % ilmoittaa vähentävänsä - suuret luvut kuvaavat myös Tanskan joustavaa työmarkkinakenttää. Infrasektorilla Tanskassa on odotettavissa useiden vuosien säästöohjelma. Julkisia infrainvestointeja aiotaan leikata vuoteen 2016 mennessä peräti 50 %, eli 16 miljardista 8 miljardiin kruunuun vuodessa. Tämä tarkoittaa suunnittelupuolella lähes tuhannen henkilötyövuoden vähennystä olettaen että suunnitteluun käytetään noin 10 % investointien kokonaiskustannuksista.
Norjan talous on edelleen kivikova ja lähes kaikki markkinat kasvavat voimakkaasti, vaikka finanssikriisi vaikuttikin vv. 2008-10 erityisesti rakennusalaan. Investointeja tehdään sekä teollisuudessa (suurimpina öljy- ja kaasualan offshore-investoinnit), rakennusalalla (kasvuodotukset tälle ja ensi vuodelle 5-9 % vuodessa) että julkisella sektorilla, jossa erityisesti infrainvestoinnit kasvavat voimakkaasti. Konsulttialan henkilöstömäärän arvioidaan jatkavan noin 10 % vuosikasvua. Norjan konsulttijärjestö julkaisi 2010 ensimmäisen State of the Nation-raportin (=ROTI), jossa rataverkolle ja vesihuoltojärjestelmille annettiin arvosana 2 eli kelvoton. Tämä on johtanut voimakkaaseen ylläpito- ja korvausinvestointien kasvuun näillä sektoreilla. Ratapuolella myös uusinvestoinnit tulevat lähivuosina kasvamaan merkittävästi.
EFCA YOUNG PROFESSIONALS COMPETITION
EFCA on julkistanut neljännen nuorten asiantuntijoiden kilpailun, jossa alle 35 vuotiaat suunnittelu- ja konsulttialan ammattilaiset ympäri Eurooppaa kilpailevat taidoistaan. Jäsenyrityksiltä pyydetään ehdotuksia kilpailuun osallistujista. SKOL nimeää kilpailuun maksimissaan viisi edustajaa näistä jäsenyritysten ehdottamista nuorista asiantuntijoista. Liitteenä kilpailun kutsu ja ilmoittautumislomake, joka toimitetaan SKOLiin 15.3.2013 mennessä.
HANKINTATOIMEEN TARVITAAN LISÄÄ OSAAMISTA
Hankintatoimen osaaminen on yrityksissä keskeisessä roolissa tulostavoitteiden saavuttamisessa, mutta koulutusta hankintatoimen ammattilaiseksi ei ole tarjolla riittävästi. Olemassa olevista koulutusmahdollisuuksista ei myöskään viestitä riittävästi nuorille ja yrityksille, selviää Teknologiateollisuuden osaamiskartoituksesta.
Teknologiateollisuus ry:n selvitti yhdessä Teknologiateollisuuden Hankinnan johtaminen -asiantuntijaryhmän kanssa jäsenyritysten osaamistarpeita ja nykyistä koulutustarjontaa. Yritysten hankintatoimen osaamista koskeva tarvekartoitus toteutettiin haastattelemalla kuuden suuren suomalaisyrityksen hankintajohtajaa sekä kolmen pk-yrityksen toimitusjohtajaa.
Haastatelluista jokainen löysi yrityksensä hankintatoimen osaamisesta kehitettävää. Hankintatoimen opintojen toivotaan tarjoavan valmiuksia erityisesti hankintojen volyymien ja globaalin toimintakentän hallitsemiseen sekä kokonaiskustannuksien ja hintojen arviointiin.
Toimittajien osaamista ja suunnittelua hyödynnetään vielä liian vähän, ja vain harvoissa yrityksissä on mahdollistettu yhteisten innovaatioiden tekeminen toimittajien kanssa.
Hankintatoimessa osallistutaan tuotteiden kehitykseen optimoimalla raaka-aineiden, komponenttien ja järjestelmien ostot tuotteiden koko elinkaarta silmällä pitäen. Prosessien kehittäminen sekä yhteistyöverkostojen jatkuva parantaminen vaativat lujaa ammattitaitoa. Tehtävien hoitoon tarvitaan myös sosiaalisia taitoja, kielitaitoa sekä kykyä muutosjohtamiseen.
Lähitulevaisuus yritysten hankintatoimessa näyttää muutoksen ja kehityksen ajalta, mikä tuo mukanaan myös rekrytointitarpeita. Haastateltujen mukaan ostajia on ollut suhteellisen helppo rekrytoida, mutta hankintatoimen osaajista on selvästi pulaa.
Teknologiateollisuuden tavoitteena on saada usea ammattikorkeakoulu tarjoamaan insinööri- sekä tradenomiopiskelijoille työelämälähtöistä hankintatoimenkurssia sekä laajempaa, sivuaineeseen verrattavissa olevaa hankintojen opintokokonaisuutta insinööriopintojen suuntautumisvaihtoehtona. Nämä osaamiskokonaisuudet tulisi toteuttaa yhteistyössä paikallisten yritysten kanssa. Vastaavasti yliopisto-opiskelijoiden tulisi voida suuntautua hankintojen johtamiseen vähintäänkin kolmessa yliopistossa.
Hankintatoimen osaamisen ja koulutustarjonnan kehittäminen on tärkeää, sillä se vaikuttaa merkittävästi yritysten kilpailukykyyn. Hankintojen osuus suomalaisten yritysten liikevaihdosta on keskimäärin 53 %, mutta tämä vaihtelee toimialoittain. (Hallikas et al, 2011) Tuotantoyritysten tuotekustannuksista jopa 70-80 % syntyy oman organisaation ulkopuolelta ostetuista materiaaleista, osista ja palveluista.
Yritysten hankintatoimen osaamistarpeet ja koulutustarjonta -raportti (pdf)
Lisätietoja:
Projektipäällikkö Marjo Uusi-Pantti, puh. 040 145 8595, etunimi.sukunimi@teknologiateollisuus.fi.