Sulkujen pidentäminen turvaa Saimaan kanavan toiminnan pitkälle tulevaisuuteen

Hankkeen taustalla kilpailukyvyn, turvallisuuden ja vastuullisuuden kehittäminen

Nykyiset sulut ovat yli 50 vuotta vanhoja, ja varsinkin osa niiden rakenteista alkaa olla teknisesti käyttöikänsä päässä. Kehityshanke mahdollistaa pidempirunkoisten, yleisemmin käytössä olevien laivatyyppien liikennöinnin kanavassa lähes ympärivuotisesti. Kaluston kokoa kasvattamalla saadaan lisättyä kanavan läpi kulkevan rahdin määrää, mikä vaikuttaa positiivisesti mm. metsä- ja paperiteollisuuden kilpailukykyyn.

Suunnitelma on laadittu myös turvallisuus- ja vastuullisuusnäkökulmasta: Uudistus siirtää osan kuljetuksista kumipyöriltä ruumaan. Rahtilaivojen lisäksi Saimaa saisi uusia matkustaja-aluksia, ja moderni kalusto voisi liikkua nykyistä ympäristöystävällisemmin esimerkiksi nesteytetyllä maakaasulla.

”FCG on alusta alkaen ollut erittäin sitoutunut projektiin. Yhteistyö on ollut tiivistä ja edennyt sovitusti. Haasteet on taklattu ammattimaisesti, ja kohteen erityislaatuisuudet huomioivaan lopputulemaan voi olla tyytyväinen”, kertoo Väyläviraston projektipäällikkö Harri Liikanen.

Tietomallintaminen visualisoi suunnitelmat

Osana suunnittelutyötä FCG:n vastuulla oli visualisoida jokaisesta kahdeksasta sulusta oma kolmiulotteinen prototyyppinsä. Tietomallit ovat niin tarkkoja, että urakoitsija voi vapaasti määritellä, mitä leikkauspintoja tai kuvantoja hän haluaa tarkastella. Mallintamista hyödyntämällä pystytään analysoimaan, havainnoimaan tai laskemaan valmiiksi erilaisia detaljeja, kuten päivän betonivalutarpeet tai raudoituksen taivutuskoodit.

”Kyseessä on pioneeriprojekti, eli ensimmäistä kertaa tässä laajuudessa toteutettava kanavarakentamisen tietomallintamishanke”, kertoo FCG:n tietojohtamisen ja digipalveluiden johtaja Jarkko Räsänen.

Tietomallintamisen hyödyt ovat kiistattomat: Se lisää kommunikaatiota, vähentää dokumentaatiovirheitä ja urakan vaiheistaminen helpottuu, kun työtehtävät ja rakentamisen eteneminen voidaan havainnollistaa kolmiulotteisesti. Lisätyn todellisuuden avulla urakoitsija voi omalla tabletillaan esimerkiksi kulkea sulun läpi tai tarkastella sitä aidossa ympäristössä.

Optimaaliset ratkaisut toiminnallisesti, ajallisesti ja kustannustehokkaasti

Nyt jo viimeistelyvaiheessa oleva rakennussuunnitelma sisältää yli 200 gigatavua dataa. Suurhankkeessa on ollut mukana FCG:n erityisalojen asiantuntijoita satama- ja väylärakentamisen suunnittelupalveluista sekä alikonsultteja mm. geo- ja kallioteknisten rakenteiden, sulkurakenteiden erikoistarkastusten sekä sukellustutkimusten osalta.

Oman erikoisleimansa hankkeelle on tuonut se, että pääosa suluista sijaitsee Venäjältä vuokratulla kanava-alueella. Lisäksi kanava on liikennöity koko ajan talvitaukoa lukuun ottamatta. Lähtökohtana suunnitelmalle onkin ollut, että valmistelevia rakennustöitä pystytään tekemään liikennöintikauden aikana sulun ollessa käytössä.

”Hanke on varmasti suurin, mitä olen urani aikana ollut johtamassa. FCG:n vahvuus on monialainen ongelmanratkaisukyky: olemme suunnitelleet sulkujen pidentämiselle toiminnallisesti optimoidun ratkaisun, joka on myös kustannustehokas. Jokainen sulku on yksilönsä, eivätkä maaperäolosuhteet ole identtisiä. Helpompaa olisi rakentaa kokonaan uutta, mutta löysimme mallit toimia vanhan ja uuden rakenteen liitoksissa. Tämän kaiken olemme sovittaneet toivottuun aikaikkunaan, jotta kanavan liikennöintikatkot olisivat mahdollisimmat lyhyet”, päättää FCG:n satamarakenteiden suunnittelupäällikkö ja hankkeen projektipäällikkö Markku Vähäkäkelä.

Tietopaketti
- Ensimmäinen Saimaan kanava valmistui 1856. Uudistustyöt käynnistyivät 1930-luvulla, mutta työt keskeytyivät ja kanava vaurioitui pahasti sodissa.
- Vuonna 1968 otettiin käyttöön nykyinen 43 km pituinen kanava.
- Saimaan kanava on ainoa vesireitti Saimaalta Suomenlahdelle, ja rahtiliikennettä kulkee useasta Suomen satamasta.
- Sulkujen pidentäminen mahdollistaisi rahtilaivaliikenteen lisäyksen Saimaan ja Suomenlahden välillä. Uudistuksen jälkeen laivojen enimmäispituus kasvaisi 82,5 metristä 93,2 metriin.
- Toteutuessaan rakennustyö olisi suurin sitten kanavan rakentamisen. Väyläviraston tuore arvio hankkeen kokonaiskustannukseksi on 80 miljoonaa euroa.
- Sulkujen pidentäminen on mainittu uudessa hallitusohjelmassa. Koska rakentamiselle ei ole vielä rahoitusta, mahdollisen toteutuksen ajankohta ei ole tiedossa.
- Suomi maksaa kanavasta Venäjälle vuokraa keskimäärin 1,2 miljoonaa euroa vuodessa. Vanhasen ja Putinin Lappeenrannassa 27.5.2010 allekirjoittama vuokrasopimus on voimassa vuoteen 2062. Vastaavaa vuokra-aluetta ei ole missään muualla maailmassa.