Tampereen ratikka

Swecon rata- ja katusuunnittelijat mukana mahdollistamassa, että pian ratikka kaartaa pysäkille myös Tampereella

Ti, 25.02.2020 - 19:12

Tampereen ratikka on tehnyt tuloaan jo pitkään. Ensimmäisen kerran raitiovaunua ehdotettiin kaupunkiin nimittäin jo vuonna 1907. Hanke jäi kuitenkin ensimmäisen maailmansodan jalkoihin, ja 1920-luvulla Tampereen joukkoliikennemuodoksi valikoitui bussi. Viime vuosisadalla ratikan kolinaa ei Tampereella kuultu, vaikka raitiotieliikenne nousi useaan otteeseen esiin puheenaiheena.

Lopulta 2000-luvulla Tampereella havahduttiin siihen, että kapealla kannaksella sijaitsevan kaupungin bussiliikenne ei jatkossa pysyisi kaupungin kasvavan asukasluvun perässä. Todettiin, että bussiliikenteellä ei ole enää tilaa laajentua. Raitiotien rakentaminen nousi jälleen ajankohtaiseksi asiaksi.

Viimein syksyllä 2016 pullot poksahtivat auki ja kuohuvaa kaadettiin laseihin. Tampereen ratikkaa suunnittelevan Raitiotieallianssin jäsenet olivat juuri saaneet tietää kaupunginvaltuuston hyväksyneen Raitiotieallianssin kehitysvaiheen suunnitelmat, mikä mahdollisti toteutusvaiheeseen siirtymisen. 15 kilometrin mittaisen raitiotien rakennustyöt käynnistyivät Tampereella vauhdilla jo heti loppuvuodesta 2016.

Ensimmäistä kertaa yli sataan vuoteen Suomessa kehitettiin ja rakennettiin kokonaan uutta raitiotiejärjestelmää.

Yhteistyöllä onnistumisiin

Tampereen kaupunki päätti toteuttaa raitiotien kaksiosaisena hankkeena, jossa tilaaja, rakentajat ja suunnittelijat muodostavat raitiotien infran osalta yhdessä Raitiotieallianssin. Swecon suunnitteluosaajat valittiin allianssin kilpailutuksessa vastaamaan osasta Tampereen ratikan rata-, katu- ja kaupunkisuunnittelua sekä kaikista hankkeen ratateknisistä järjestelmistä kuten sähköradasta ja turvalaitteista sekä linjalla että varikolla.

Swecon Tarmo Keski-Loppi vastaa hankkeessa raitioallianssin suunnittelun johtamisesta. Hän kertoo, että allianssi poikkeaa perinteisemmästä hankintamallista useallakin tavalla. Allianssi on yhteistyömalli, jossa suunnitelmat ja päätökset tehdään yhdessä kaikkien allianssiin kuuluvien toimijoiden kesken. Allianssilla on myös käytössään ”big room”, eli yhteinen tukikohta ja projektitila suunnittelua varten.

Allianssihankkeessa kaikki sitoutuvat hankkeen tavoitteisiin ja tavoitekustannukseen jo alkuvaiheessa. Tavoitteiden seurantaa tehdään koko hankkeen ajan ja sekä onnistumisista seuraavat bonukset että epäonnistumisista seuraavat tappiot jaetaan kaikkien osapuolten kesken. Allianssissa kaikki ovat samalla puolella.

– Raitiotieallianssi on työyhteisö, jolla on yhteinen tavoite. Me olemme työkavereita ja osaamme neuvotella keskenämme. Ymmärrämme toistemme resursseja ja osaamista ja tiedämme, mitä voimme vaatia toisiltamme, Keski-Loppi kuvailee.

Allianssissa Tampereen kaupungin edustajana toimiva raitiotien kehitysohjelman projektijohtaja Ville-Mikael Tuominen kertoo, että Tampereen ratikka on Suomessa edelläkävijä. Tuominen kokee, että allianssiin valituilta yrityksiltä ja asiantuntijoilta vaadittiin uskallusta lähteä uuteen aluevaltaukseen. Kaiken kaikkiaan hanke on osapuolille mittava ja varmasti myös mielenkiintoinen oppimisprosessi. 

Oppimisesta innovaatioihin

Hankkeen rakennustyöt etenevät sovitussa tahdissa, ja näyttää todennäköiseltä, että ensimmäinen ratikka kaartaa pysäkille aikataulussa. Se on kuitenkin vaatinut tekijöiltä halua sekä kehittää että kehittyä. Kun Tampereen ratikkaa lähdettiin toteuttamaan, modernia raitiotieosaamista oli Suomessa vain vähän. Eikä ihme – olihan ehtinyt kulua yli sata vuotta siitä, kun Suomessa viimeksi suunniteltiin ja rakennettiin uutta raitiotiejärjestelmää. 

Suunnittelutyö on vaatinut swecolaisilta erityisen innovatiivista asennetta ja hyvää yhteistyökykyä.

He ovat omaksuneet paljon uutta, mutta myös olleet mukana kehittämässä esimerkiksi uudenlaisia raiderakenteita, sähkösyöttöä ja turvalaitteita. Suunnitellussa on huomioitu Suomen vuodenajat ja pyritty minimoimaan esimerkiksi talvikelien ratikalle aiheuttamat haasteet. 

Raitiotieradan ja pysäkkien sovittaminen olemassa oleville kaduille on ollut sekä paneutumista vaativa projekti että hieno onnistuminen. Lähtökohtana oli, että uusi raitiotie ei saa vaarantaa tai hankaloittaa Tampereen muun liikenteen toimintaa. Lisäksi rata- ja katusuunnittelussa on pitänyt huomioida ydinkeskustan tiheä johto- ja kaapeliverkosto, alueen kiinteistöt sekä lukuisat muut toimijat ja sidosryhmät. 

– Yhteistyö swecolaisten kanssa on sujunut erinomaisesti. Suunnittelutiimi on ollut todella tehokas, vastuuntuntoinen ja ammattitaitoinen, Tuominen kehuu. 
 

Ennakoiden kohti tulevaisuuden Tamperetta

Vuonna 2021 ensimmäinen osa radasta valmistuu ja Tampereen raitioliikenne käynnistyy. Kokonaisuudessaan raitiotie otetaan käyttöön vuonna 2024, kun radan tällä hetkellä suunnitteluvaiheessa oleva läntinen puoli on valmis.

Tampereen ratikka ennakoi tulevaisuutta. Nykyinen bussiliikenne ei jatkossa riitä kuljettamaan kaikkia tamperelaisia. Näin ollen ratikka paljolti mahdollistaa ja myös ohjaa sitä, minne kaupunkia voidaan edelleen täydennysrakentaa. Hankkeen suunnitelmaratkaisut ovat pohjautuneet kestävän kehityksen periaatteisiin, sekä taloudellisten resurssien, kunnossapidon että ympäristön kannalta. 

Onnistuneista hankkeista nousee usein uusia mahdollisuuksia. Kun tekeillä oleva rata valmistuu, on mahdollista, että raitiotierakentaminen Tampereen seudulla jatkuu. Näissä tulevaisuuden visioissa rataa rakennetaan 30 kilometriä lisää ja se ulottuu myös Tampereen lähikaupunkeihin.
Joten, vaikka Raitiotieallianssilla on vielä Pirkanmaalla töitä ja haasteita edessään, raiderakentamisen tulevaisuus näyttää siellä juuri nyt hyvin valoisalta.

Kuva: WSP Finland Oy, Idis Design Oy ja Tampereen kaupunki.