Yhteistyöllä parempaa menestystä

Kävin hiljattain haastattelemassa uusimaalaisen alihankintayrityksen toimitusjohtajaa Teknologiateollisuuden strategiauudistuksen merkeissä.  Olen käynyt siellä aiemminkin, ja sama hyvä fiilis tuli jälleen.  Uudistumiskykyinen, innovatiivinen, koko ajan uutta oppiva suomalainen alihankintayritys voi todella olla maailmanluokkaa.

Yritys tekee alihankintaa suurille teollisuusyrityksille, ja siellä on myös suunnitteluosasto. Innovatiivisuus ja kyky luoda uutta syntyy siitä, että suunnittelijat näkevät suunnitelmansa tuotannossa ja ovat niistä vastuussa. Suunnittelun ja tuotannon välillä on jatkuva yhteys ja kaikki oppivat uusia tapoja ratkaista asioita.  Lisäksi yhtiö tekee monelle eri teollisuuden haaralle töitä, ja opittua sovelletaan toimialarajojen yli seuraavassa projektissa. Tuotteita ja toimintatapoja kehitetään koko ajan taloudellisemmiksi ja tehokkaammiksi aivan klassisen lean-ajattelun mukaisesti. 

Suunnittelijoiden yhteistyö asiakkaan kanssa hankkeen alusta valmistus-/toteutusvaiheen loppuun asti on välttämätöntä, jotta osaaminen ja tuottavuus lisääntyvät koko ketjussa ja lopputuotteet kehittyvät jatkuvasti paremmiksi.  Suomi on sen verran pieni maa, että yhteistyö on helppo rakentaa – jos siihen on halua. Olen sitä mieltä, että tätä kilpailuetua meillä ei ole varaa hukata.

Vierailun aikana nousi esille merkittävä yhdessä menestymistä jarruttava asia – kohtuuttomat sopimusehdot. Ei ole kenenkään etu, että sopimuksissa puristetaan yksipuolisesti alihankkijasta tai suunnittelukonsultista kaikki mehut ulos. Se tappaa kaiken yhteistyön, luovuuden ja uudistumisen, ja johtaa Suomen kilpailukyvyn murenemiseen. Kohtuuttoman pitkät maksuajat, ylisuuret vahingonkorvausvastuut ja järjettömän tiukat sakkopykälät ovat kokonaisuutta ymmärtämättömien hankintajuristien aikaansaannoksia, jotka pitää pyyhkiä historiaan.  

Suunnittelu- ja konsultointiala on yhdessä asiakkaiden kanssa kehittänyt konsulttitoiminnan yleiset sopimusehdot, KSE 2013. Ne ovat nimenomaan suunnittelu- ja konsultointitoimeksiantoja varten kirjoitetut, tasapuoliset ja yhteistyöhön kannustavat ehdot.  Tuo lyhenne KSE voisi tulla myös sanoista Kohtuulliset SopimusEhdot. Teknologiateollisuuden alihankintatoimeksiantoja varten on vastaavasti päähankkijoiden ja alihankkijoiden yhteistyönä tehty MET 03 yleiset alihankintaehdot, joita kannattaa käyttää alihankintasopimuksissa. Ehtojen johdantotekstissä todetaan: ”pitkäaikainen ja luottamuksellinen tasapuolisiin ehtoihin perustuva yhteistyö on yritysten ja koko teollisuuden etua parhaiten palveleva toimintamalli”. Voiko näiden sopimusehtojen käyttöä enää paremmin perustella?

Matti Mannonen
P.S. Kyseinen alihankintayritys oli edellisen vierailun jälkeen aloittanut myös ensimmäisen oman tuotteen tuotannon. Onnea!