YK:n globaali kaupunkikehitysohjelma New Urban Agenda on hyväksytty Habitat III -konferenssissa
Yli puolet maapallon väestöstä asuu tällä hetkellä kaupungeissa ja kaupunkilaisten osuuden ennustetaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä. New Urban Agenda pureutuu kaupungistumisen megatrendiin liittyviin haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Agendan näkökulmia ovat suunnittelu, rahoitus, kehitys, hallinto ja johtaminen.
New Urban Agendaa kuvataan tulevaisuuden suuntaviivoja hahmottavaksi kestävän kaupunkikehityksen asiakirjaksi, jossa on fokusoitu visio ja listattu toimeenpanon keinot. Ohjelmaa on valmisteltu pitkään ja lokakuussa 2016 oli aika virallistaa se Habitat III -konferenssissa:
”We adopt this New Urban Agenda as a collective vision and a political commitment to promote and realize sustainable urban development, and as a historic opportunity to leverage the key role of cities and human settlements as drivers of sustainable development in an increasingly urbanized world.”
Kahdenkymmenen vuoden välein järjestettävä YK:n Habitat -konferenssi järjestettiin lokakuun puolivälissä Ecuadorissa, Quitossa. Habitat III kokosi Quitoon yli 30000 konferenssikävijää, joiden joukossa oli valtionpäämiehiä, ministereitä, poliitikkoja sekä alan asiantuntijoita julkiselta, yksityiseltä ja järjestösektorilta 167 maasta. Suomea edusti valtuuskunta keulahenkilönään maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen. Konferenssin käytännön järjestelyt olivat luonnollisesti haaste, sillä kyseessä oli Ecuadorin historian suurin tapahtuma. Konferenssikävijöiden turvallisuudesta huolehti poliisin lisäksi Ecuadorin armeija. Edellinen Habitat järjestettiin Istanbulissa 1996 ja ensimmäinen Montrealissa 1976. Kahdenkymmenen vuoden seurantajaksoa pidetään kaupunkien kehityskaaren kannalta realistisena.
Kahdeksan täysistunnon ja korkeatason pyöreän pöydän istuntojen lisäksi konferenssiin sisältyi lähes tuhat muuta tapahtumaa eli esimerkiksi erilaisia seminaareja ja paneelikeskusteluja. Habitat Village -näyttelyssä esittäytyivät muun muassa eri valtiot, järjestöt ja organisaatiot ympäri maailmaa. Kiinnostunutta yleisöä riitti kaikkiin tilaisuuksiin. Konferenssiin rekisteröityminen oli avoin ja ilmainen kaikille – koskeehan kaupunkikehitys meistä jokaista.
EU ja Suomi ovat tuoneet konferenssin ohjelmaan sekä New Urban Agendaan oman panoksensa. Suomen esillä pitämät teemat näkyivät myös ministeri Tiilikaisen puheenvuoroissa. Suomi on korostanut erityisesti loppuasiakirjan ympäristö- ja ekosysteeminäkökulman vahvistamista ihmisen terveyden varjelemiseksi ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi Tähän liittyy myös kiertotalouden edistäminen.
Myös Smart Cities oli aihepiiri, jota Suomi on tuonut esiin ja se keräsikin konferenssissa suuren yleisökiinnostuksen. Aihe herätti kiinnostusta sekä kehittyvien että kehittyneiden maiden keskuudessa. Ruotsi sekä Suomi painottivat myös naisten ja tyttöjen asemaa kestävän kaupunkikehityksen jalkauttamisessa.
Ecuadorissa käytetään valuuttana USA:n dollaria, mikä tuo maahan paljon siirtotyöläisiä naapurimaista. Talouskasvu on kuitenkin vilkkaampaa naapurimaassa Perussa, kertoi Suomen Perun suurlähettiläs Mika Koskinen delegaatiolle. Kaiken kaikkiaan Andien alue on suurlähettilään mukaan kiinnostava myös suunnittelu- ja konsultointiviennin näkökulmasta. Kaupunkikehityksen haasteita on paljon aina liikenneratkaisuista maanjäristysalueiden jälleenrakennukseen. Kokemukseni Habitat III -konferenssista vahvisti käsitystäni siitä, että Suomesta löytyy kansainvälisessä vertailussa kovaa ja relevanttia kestävän kaupunkikehityksen osaamista. Tätä osaamista maailmalla myös tarvitaan.
Kirjoittaja on arkkitehti Jenni Lautso (Sito Oy), joka kuului Suomen Habitat III -delegaatioon SKOL ry:n edustajana.
New Urban Agenda löytyy kokonaisuudessaan verkosta osoitteessa:https://habitat3.org/the-new-urban-agenda
Quito Implementation Plan konkretisoi asiaa: https://habitat3.org/qip-about