Rakennusala säästynyt toistaiseksi suurilta iskuilta - vaikutukset tulevat näkyviin pidemmällä aikavälillä
Ympäristöministeriön asettama rakennusalan seuranta- ja toimenpideryhmä on laatinut kiinteistö- ja rakennusalan toimijoita ja muita tahoja kuullen ensimmäisen tilannekuvan koronakriisin vaikutuksista rakentamiseen. Tilanne rakennusalalla on tällä hetkellä kohtuullisen hyvä. Rakentamisen volyymien odotetaan kuitenkin laskevan esimerkiksi asuntorakentamisen osalta huomattavasti jo kuluvana vuonna.
Rakentamista ylläpitävät ennen kriisiä käynnistetyt hankkeet, ja nykyinen työkanta on hyvä. Työmaat toimivat ja hankkeet etenevät. Työvoima on riittänyt, kun ulkomaiset työntekijät jäivät Suomeen liikkumisrajoitusten aikana. Työvoiman saatavuuden uskotaan myös pysyvän hyvällä tasolla, sillä työmatkaliikenne Suomen ja Viron välillä on taas sallittua.
Työmailla ei ole toistaiseksi ollut merkittävissä määrin koronatartuntoja, ja niitä pyritään ehkäisemään erilaisin työjärjestelyin ja ohjeistuksin. Rakentamisen viranomaisprosessit ovat toimineet, kun esimerkiksi rakennusvalvonnassa on hyödynnetty etäkatselmuksia.
Asuntomarkkinoilla koronakriisi on näkynyt asuntokaupan hidastumisena. Asuntokauppojen määrä laski huhtikuussa 30–50 % edellisvuoteen verrattuna. Sijoittajien kysyntä uudisasuntoihin on toistaiseksi säilynyt lähes ennallaan. Asuntojen hintakehityksessä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Vuokra-asuntojen tarjonta on kasvanut merkittävästi, ja kasvun uskotaan jatkuvan.
Rakentamisen volyymin alamäki siivittää työllisyyden laskua
Rakentamisen lähisuhdannenäkymät ovat pudonneet nopeasti ja voimakkaasti. Valtiovarainministeriö arvioi rakentamissektorin volyymin laskevan tänä vuonna 5,5 % ja ensi vuonna 3 %. Pudotus voi olla tätä jyrkempi, mikäli uusien hankkeiden käynnistyminen ei virkisty syksyllä. Rakennustuoteteollisuudessa suurimman pudotuksen arvioidaan tulevan vuonna 2021.
Uusien asuntorakennushankkeiden määrä putosi vuoden toisella kvartaalilla neljänneksellä alkuvuodesta. Asuntorakentamisen arvioidaan hidastuvan ennakoitua enemmän vuoden 2019 noin 39 000 asunnosta noin 28 000–30 000 asuntoon vuonna 2020. Asuntotuotanto täyttää vuodesta 2020 alkaen niukasti vuotuisen asuntotuotantotarpeen, muttei riitä kuromaan umpeen suurimpien kaupunkiseutujen asuntovajetta.
Asuntorakentamisen lasku johtuu vapaarahoitteisen asuntorakentamisen hidastumisesta. ARA-tuotanto ja -aloitukset sen sijaan kasvavat vuonna 2020. Asuntorakentamisen lisäksi myös muun uudistalorakentamisen, kuten julkinen palvelurakentaminen, toimitilahankkeet sekä liikenteen ja teollisuuden rakentaminen, ennakoidaan hidastuvan.
Korjausrakentamisen määrän ennakoidaan pysyvän vakaana kuluvana vuonna ja säilyvän nousutrendillä. Yhtiökokousten lykkääntyminen on kuitenkin viivästyttänyt korjauspäätösten tekemistä taloyhtiöissä, ja korjausten käynnistyminen suunnitellusti on epävarmaa.
Rakentamisen työllisyys laskee rakentamismäärän laskiessa, vuosina 2020–2021 jopa 20 000 henkilöllä. Rakentaminen työllistää suoraan noin 200 000 henkilöä ja koko rakennettu ympäristö yhteenlaskettuna noin 500 000 henkilöä. Rakentamisen arvonlisäyksen ennustetaan vähenevän kuluvana vuonna noin 3 prosenttia. Vuonna 2021 arvonlisäys supistuu arviolta vain hieman vähemmän ja voi mahdollisesti olla myös vuoden 2020 pudotusta suurempi, mikäli koronakriisi pitkittyy ja haittaa yritysten toimintaa kevään 2020 näkymiä enemmän.
Tilanteen kehittymistä seurataan edelleen
Rakennusalan seuranta- ja toimenpideryhmä jatkaa työtään tilannekuvan ylläpitämiseksi. Lisäksi tehdään arvioita rakentamisen pidemmän aikavälin kehittymisestä sekä ehdotuksia tarvittavista toimenpiteistä. Työryhmään osallistuvat ympäristöministeriön lisäksi valtiovarainministeriö, sisäministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, Kuntaliitto, Rakennusteollisuus RT ry sekä RAKLI ry.
”Työllisyyden ja asumisen kannalta on tärkeää, että rakennustyömaat ovat pysyneet toiminnassa ja hankkeet edenneet myös poikkeusolojen aikana. Iso kiitos kaikille rakennusalalla työskenteleville. Seuraamme rakentamisen ja asumisen näkymiä tarkasti, jotta edessä olevia haasteita voidaan ratkoa ennakoivasti ja nopeasti”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.
Lisätietoja
työryhmän puheenjohtaja, ylijohtaja Teppo Lehtinen, p. 0295 250 157, teppo.lehtinen@ym.fi
Asuntomarkkinat: asuntoneuvos Tommi Laanti, p. 0295 250 146, tommi.laanti@ym.fi
Rakentaminen: hallitusneuvos Kirsi Martinkauppi, p. 0295 250 177, kirsi.martinkauppi@ym.fi
