SKOL-kustannusseurannan kehittäminen

Nykytilanne ja lähtökohtia

SKOLin kustannusseurantaa on tehty pitkään ja se muodostaa tärkeän pohjan asiakasveloitusten tarkistamiselle sekä KSE-pohjaisissa että muissa toimeksiantosopimuksissa.  KSE-ehdot mahdollistavat työmarkkinaratkaisujen ja valtiovallan määräämien maksumuutosten siirtämisen keskeneräisten töiden kiinteisiin sopimushintoihin, mutta eivät hyväksy palkkaliukumia eivätkä muiden kustannusten nousua. Indeksi lasketaan kolme kertaa vuodessa (1.1, 1.5 ja 1.9) ja sosiaalikustannusprosentti vuosittain (vuonna 2021 suunnittelutyön sosiaalikustannukset ovat 44,6 % palkoista).

SKOLin kustannusindeksi koostuu palkka-, sosiaali- ja muista kustannuksista painoarvoilla, jotka perustuvat vuoden 2005 kustannusrakenneselvitykseen, jolloin työpalkkojen ja sosiaalikustannusten osuus kaikista kustannuksista oli 72 %. Indeksin laskennassa vuonna 2020 niiden osuus on kasvanut 77 %:iin, kun muiden kustannusten nousu on ollut työvoimakustannuksia hitaampaa. Palkoissa on käytetty henkilöidenttistä tarkastelua (ts. on seurattu toimessaan jatkaneiden ansiokehitystä eikä koko alan keskipalkkojen kehitystä). Mukana on myös vuosittainen palkkaliukuma-arvio, joka on työmarkkinayksikön asiantuntijoiden antama ”arvaus” tulevasta liukumasta. Kutakin kustannuserää on tarkistettu erillisenä pois lukien sosiaalikustannukset, joiden osuus palkasta on ollut vuosittaisen laskelman mukainen.

Nykyinen kustannusseuranta huomioi kolme kustannuserää, jotka uusimmassa indeksissä 1.5.2021 jakautuivat seuraavasti: Palkat 53, 4 %, sosiaalikustannukset 23,8 % ja muut kustannukset 22,8 %. Palkkoihin vaikuttavat TES-korotukset, jotka huomioidaan toteutusajankohdasta lukien, sekä henkilöidenttinen ansiokehitys eli liukumat, jotka huomioidaan tilaston valmistuttua kerran vuodessa. Sosiaalikustannuksista tehdään erillinen laskelma käytettävissä olevin lähtötiedoin ja muiden kustannusten kehitystä arvioidaan kuluttajahintaindeksin ja peruskoron avulla.

Muutos- ja kehitystarpeita

Kustannusseurannan uudistamiseksi on tullut seuraavia muutostarpeita ja toiveita:

1) Palkkakustannusten pitkän aikavälin seurannassa tulisi siirtyä henkilöidenttisten palkkojen kehityksestä keskiarvopalkkojen kehitykseen ja liukuma-arviosta tilaston antamaan täsmälliseen tietoon, jolloin myös kilpailulainsäädännön vaatimus indeksien luotettavuudesta ja läpinäkyvyydestä täyttyy

2) Kustannusrakenteen kustannuserien (palkat, sosiaalikustannukset, muut kustannukset) painoarvot tulisi tarkistaa ja päivittää nykytilannetta vastaavaksi (Vuonna 2021 tehdyssä kyselyssä muiden kustannusten osuus kasvanut 22,8 % > 26,5 %)

3) Muiden kustannusten kehitykseen tulee löytää kuluttajahintaindeksiä tarkempi tarkastelupohja ja peruskorosta indeksin laskennassa on luovuttava (korko ei ole käyttökelpoinen indeksisuure)

Vuonna 2005 tehdyn selvityksen mukaan toimialan keskimääräinen muiden kustannusten osuus oli 29 %, joista suurimmat erät olivat toimitilat 6 %, IT-kulut 5 % ja poistot 3 %.

Vuonna 2021 näiden kulujen osuus oli pudonnut palkka- ja sosiaalikustannusten nopeamman nousun vuoksi indeksissä 22,8 %:iin, kun yrityksiin tehdyn kyselyn mukaan niiden todellinen osuus olisi nykyään 26,5 %. Vuoden 2021 kyselyssä suurimmat muut kuluerät olivat muut kulut 6,5 %, hallinto-, koulutus- ja markkinointikulut 6,4 %, IT-kulut 6,3 % ja toimitilakulut 5,9 %. Poistojen osuudesta ei saatu luotettavaa kyselytulosta ja ne on sisällytetty muihin kuluihin.

Erilaisten indeksien kehitys vuosina 2005-2020 on ollut seuraava:

SKOL työpalkat                                                              + 57.6 %

SKOL-sosiaalikustannukset                                           + 47,2 %

SKOL-indeksi                                                               + 43,8 %

Ansiotasoindeksi (Tilastokeskus)                                  + 42,5 %

Tuottajahintaindeksi (TOL 711)                                     + 33,0 %

Rakennuskustannusindeksi (Tilastokeskus)                 + 28,7 %

SKOL muut kustannukset (uusi)                                + 23,8 %

Kuluttajahintaindeksi (Tilastokeskus)                            + 23,6 %

SKOL muut kustannukset (vanha)                             + 18,3 %

 Esitys muutokseksi ja uudeksi kustannusseurannaksi

1) Palkkakustannusten seurannassa henkilöidenttinen liukuma korvataan keskiarvopalkkojen liukumalla

2) Kustannuserien painoarvot korjataan siten, että muiden kustannusten osuus nostetaan 26,5 %:iin.

3) Muiden kustannusten kehityksessä kuluttajahintaindeksi ja peruskorko korvataan yhdistelmäindeksillä, jossa painoarvot ovat: Kuluttajahintaindeksi 55 % (hallinto-, markkinointi- ja koulutuskulut sekä rahoitus- ja vakuutus- ja muut kulut), ohjelmistoindeksi 62 20 % (80 % IT-kuluista), tilavuokraindeksi 20 % (toimitilakulut) ja tietopalvelut-indeksi 63 5 % (20 % IT-kuluista)

Oikaistulla kustannusseurannalla uusi indeksi 1.5.2021 muodostuu seuraavasti:

                                             Vanha             %                                     Uusi                                    %

Palkat                                 132,3             53,4 %                                126,6                                   50,8 %

Sosiaalikustannukset         59,0               23,8 %                                56,5                                     22,7 %

Muut kustannukset             56,5               22,8 %                                64,8                                     26,5 %

Yhteensä                            247,9             100 %                                 247,9                                   100 %