suunitteluala
Uutinen

Teknologiateollisuus tarvitsee 10 vuoden sisällä 130 000 uutta osaajaa – Ikääntyvän Suomen osaajapula uhkaa romuttaa digivihreän talouskasvun

22.9.2021 klo 9.36
Teknologiateollisuus tarvitsee kymmenen vuoden sisällä 130 000 uutta osaajaa – vuosittain noin 13 300 –, kertoo tuore tekoälyn avulla laajasti analysoitu sekä yritysten näkemyksistä koottu osaajatarveselvitys. Ikääntyvän Suomen osaajapula uhkaa romuttaa teollisuuden digivihreän uudistumisen mahdollistaman talouskasvun ja hyvinvoinnin ylläpidon.

Teknologiateollisuudessa työskentelee 317 000 työntekijää, joten 130 000 uuden osaajan tarve on hurja tavoite. Jos se ei toteudu, Suomen teollisuuden digivihreän uudistumisen mahdollistama, kestävä talouskasvu jää toteutumatta. Tilannetta pahentaa lisäksi se, että osaajatarpeita on myös muilla aloilla eikä oppilaitoksista valmistu tarpeeksi osaajia.

Teknologiateollisuuden tuoreen osaajatarveselvityksen mukaan yrityksistä jopa 87 prosenttia onkin kiinnostunut rekrytoimaan kansainvälisiä osaajia seuraavien neljän vuoden sisällä. Metallien jalostuksessa ja tietotekniikassa kv-osaajien rekrytointia pohtii jopa 95 prosenttia vastaajista.

– Lahjomaton fakta on, että väestön ikääntymisen ja vähäisen syntyvyyden vuoksi työikäisen väestön määrä vähenee lähivuosina rajusti eikä työntekijöitä riitä kaikille aloille. Suomen vientiteollisuus olisi nyt erittäin hyvissä asemissa globaalissa digivihreässä markkinassa. Jos me haluamme varmistaa talouskasvun, hyvinvointipalvelut ja elintason, meidän ainoa mahdollisuutemme on helpottaa työhön johtavaa maahanmuuttoa monin eri tavoin – ja nopeasti, sanoo varatoimitusjohtaja Minna Helle.

Teknologiateollisuuden rekrytointitarpeesta puolet selittyy yritysten arvioimalla toimialan kasvulla ja puolet eläköityviä korvaavilla uusilla osaajilla. Samalla korkea osaaminen työpaikoilla on kasvanut viime vuosina nopeasti: teknologiateollisuuteen rekrytoitavista jo 60 prosentilla tulee olla korkeakoulututkinto tai sitä vastaava osaaminen. Myös ammattiosaajista on merkittävä, 1500 osaajan vuosittainen vaje.

– Koulutusjärjestelmä ei tällä hetkellä vastaa näin suureen tarpeeseen, joten tarvitsemme haasteen voittamiseksi useita eri ratkaisukeinoja. Korkeakouluihin tehty aloituspaikkojen lisäys on hyvä alku, mutta myös koulutuksen resurssien ja laadun on parannuttava. On huolehdittava siitä, että kouluista valmistutaan ja että kansainväliset opiskelijamme jäävät Suomeen, sanoo osaamispolitiikasta vastaava johtaja Leena Pöntynen.

Osaajapulaa voidaan ratkaista osin yritysten, oppilaitosten ja työvoimahallinnon kumppanuuksilla ja jatkuvan oppimisen palveluilla. Työperäisen maahanmuuton lupaprosessien joustavoittamisen lisäksi osaajia ja heidän perheitään on houkuteltava Suomeen ja uusiin kotikaupunkeihinsa nykyistä paremmin. Nyt tulijoiden koulutetut puolisot eivät työllisty Suomessa eivätkä perheet ja lapset saa helposti englanninkielisiä palveluita.

Erittäin olennaista on myös työkulttuurin ja asenteiden muutos.

– Maahanmuuttajien perheineen pitää tuntea olevansa tervetulleita yhteisön jäseniä. Osaajatarveselvityksessä nousevat esiin yhteisöllisyyteen ja monimuotoisuuteen liittyvät osaamistarpeet, koska yhä useampi työskentelee monikulttuurisessa työyhteisössä. Nyt meidän on pakko tehdä oikeita toimia, koska työpaikoilla tarvitaan lisää diversiteettiä. Näitä tarpeita on huomioitava muun muassa johtamisessa, Helle sanoo.

YRITYSTEN TARPEISSA NÄKYY SATOJA ERI OSAAMISIA 

Alan liiketoiminnalle tärkeimpiä osaamistarpeita lähivuosina ovat selvityksen perusteella kyky jatkuvaan oppimiseen, digitalisaatio, vähähiilisyys, kiertotalous, asiakaslähtöisyys ja johtaminen. Nousussa on erityisesti kestävään arvonluontiin ja vastuullisuuteen liittyvä osaaminen. Yritysten osaajatarpeissa näkyy kuitenkin kymmeniä eri osaamisalueita ja satoja niihin liittyviä osaamisia.

Digitalisaation tärkeys näkyy rekryilmoitusten vaatimissa kärkiosaamisissa kaikilla teknologiateollisuuden päätoimialoilla. Yrityksissä on osaamisvajetta esimerkiksi datan ja digitalisaation hyödyntämisessä. Selvityksessä tarkastelluissa opinnäytetöissä ja tutkimusjulkaisuissa digitalisaatio kytkeytyi vahvasti strategiaan sekä liiketoiminnan, teknologian ja prosessien kehittämiseen.

– Asiakaskeskeisyys ja asiakkaiden tarpeiden ymmärtäminen nousevat esille monien osaamistarpeiden yhteydessä, kun taas kokonaisuuksien hallinta ja liiketoiminnan kokonaisvaltainen ymmärtäminen ovat kasvava alue. Moniosaamista tarvitaan niin johtamisessa, suunnittelussa kuin tuotannossa, avaa tuloksia asiantuntija Touko Apajalahti.

Yritykset huomioivat kyselyssä ympäristövaatimusten merkityksen kasvun. Toimintaa ohjaavat asiakkaiden tarpeet ja vaatimukset, ja digitalisaatio-osaaminen näkyy myös kestävän kehityksen tarpeissa.

Suunnittelu- ja konsultointitoimialan osaamistarve

55 000 henkilön suunnittelu- ja konsultointitoimialan osaamistarpeissa läpileikkaavana teemana kulkevat asiakaskokemus ja asiakasymmärrys suunnitteluprosessin osina. Asiakaskeskeisyyden rooli kasvaa kaikessa toiminnassa. Alalle on arvioitu tarvittavan vuosittain 2400 uutta osaajaa, josta 60 % kasvun ja 40 % eläköitymisen vuoksi.

Suunnitteluosaamiseen vaikuttavista kehityssuunnista nousevat esiin suunnittelun automatisoituminen, prosessien virtaviivaistaminen ja eri osa-alueita yhdistävä suurempien kokonaisuuksien suunnittelu. Tämä korostaa yhtäältä johtamisen ja projektinhallinnan taitojen tärkeyttä ja toisaalta kykyä ylläpitää ja kehittää ydinosaamisia. Datan tehokkaampi hyödyntäminen ja tiedolla johtaminen tuovat uudenlaisia osaamistarpeita. Kestävä kehitys ja ympäristönäkökulmat vaikuttavat voimakkaasti toimintaympäristöön ja toimintakulttuuriin ja heijastuvat sitä kautta entistä vahvemmin osaamistarpeisiin.

Lue lisää suunnittelu- ja konsultointialan osaajatarpeesta tästä