Uudet oppaat rakennusten kestävään purkamiseen
Ympäristöministeriön kolme uutta opasta kestävästä purkamisesta vauhdittavat alan kiertotaloutta ja ilmastotyötä. Oppailla halutaan parantaa purkuhankkeiden laatua sekä lisätä rakennus- ja purkumateriaalien hyödyntämistä.
Maassamme syntyy noin 1,6 miljoonaa tonnia rakennus- ja purkujätettä. Siitä suurin osa, noin 85 prosenttia, syntyy korjaamisessa ja kokonaisten rakennusten purkamisessa. Suomen tavoite on, että rakentamisessa ja purkamisessa muodostuvan jätteen hyödyntämisaste materiaalina nostetaan 70 prosenttiin ensi vuoteen mennessä. Tavoite on asetettu EU:n jätedirektiivissä. Viimeisen arvion mukaan hyödyntämisaste oli vuonna 2017 noin 54 prosenttia, joten tehtävää riittää.
Purkamisessa syntyy kertaluonteisesti paljon materiaalia ja -jätettä
Purkamishanke on maankäyttö- ja rakennuslain määrittelemä toimenpide, ja lainsäädäntö asettaa velvoitteita hankkeeseen ryhtyvälle. Maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksen yhteydessä purkamisen roolia ja materiaalien hyödyntämisen merkitystä on tarkoitus tehostaa.
”Purkutyöt – opas teettäjälle ja tekijälle” kuvaa koko hallitun purkuprosessin kulun purkamisen valmistelusta purkutyön lopputarkastukseen asti. Oppaassa kuvataan muun muassa eri toimijoiden roolit ja vastuut, tarvittavat etapit purkutyön hyvän hallinnan kannalta, purkamisen työsuojelu sekä eri materiaalien hyödyntämiseen liittyvät tekijät. Oppaan on laatinut Katja Lehtonen Ytekki Oy:stä.
”Purkukartoitus – opas laatijalle” opastaa purettavan rakennuksen inventoinnin tekemiseen ennen purkamista. Purkukartoitus on uusi, vapaaehtoinen toimenpide purkumateriaalien ja haitallisten aineiden kartoitukseen. Kartoituksen tarkoituksena on edistää purkumateriaalien hyödyntämistä ja laadukasta purkuprosessia sekä välttää ympäristö- ja terveysriskejä. Purkukartoituksen taustalla on EU:n edistämä Pre-demolition audit*. Tavoitteena on, että purkukartoitus tulevaisuudessa kytkeytyisi saumattomasti digitaalisiin järjestelmiin, jotka toimisivat rakennus- ja purkujätteiden määrän seurannan ja purkumateriaalimarkkinoiden alustana. Purkukartoitusoppaan ovat laatineet Margareta Wahlström, Petr Hradil ja Tuuli Teittinen VTT:ltä sekä Katja Lehtonen Ytekki Oy:stä.
Purkukartoituksen tekemisen tueksi ympäristöministeriö on lisäksi laatinut lomakkeen purettavan rakennuksen haitallisten aineiden, uudelleenkäytettävien rakennusosien sekä muiden purkumateriaalien raportointiin.
”Kiertotalous purkuhankkeissa – opas julkisiin hankintoihin” antaa eväät julkiselle ja yksityiselle tilaajalle purkutöihin liittyviin kestäviin hankintoihin. Oppaassa kuvataan vapaaehtoiset hankintakriteerit, joiden avulla korjaus- ja purkuhankkeissa voidaan parantaa kiertotaloutta ja materiaalitehokkuutta. Hankintakriteerit on asetettu rakennuttajakonsultin, purkukartoituksen ja purkutöiden hankintoihin. Näiden lisäksi on annettu materiaalijaekohtaisia kriteerejä.
Oppaiden lisäksi ympäristöministeriö selvittää parhaillaan toteutuskelpoisinta tapaa inventoida Suomen rakennetun ympäristön materiaalivirrat. Selvitys valmistuu alkuvuodesta 2020.
- Purkutyöt – opas ja tekijöille ja teettäjille (valtioneuvoston julkaisuarkisto)
- Purkukartoitus – opas laatijalle (valtioneuvoston julkaisuarkisto)
- Kiertotalous purkuhankkeissa – opas julkisiin hankintoihin (valtioneuvoston julkaisuarkisto)
- Purkukartoituksen raportointilomake (xlsm)
Lisätiedot
Harri Hakaste, yliarkkitehti, p. 0295 250 074, etunimi.sukunimi@ym.fi
Matti Kuittinen, erityisasiantuntija, p. 0295 250 268, etunimi.sukunimi@ym.fi
*Pre-demolition audit on EU:n kiertotaloustavoitteita tukeva toimenpide purkukohteen rakennus- ja purkujätteiden inventoimiseksi ja hyödyntämispotentiaalin kartoittamiseksi.
